DolphinUnit – Atlantikup avannaani Issittumilu aarluarsuit kingornussisaataanni peqqissutsimut ingerlatsivinnillu suussusersiineq
Ilisimatooq: Marie Louis, postdoc, Pinngortitaleriffik
Ilaasortat allat: Sunnvør í Kongsstovu, lektori, Færøernes Universitet-mi; Outi Tervo, ilisimatooq Pinngortitaleriffimmi; Morten Tange Olsen, lektori, Globe Institute, København Universitet-mi
Sammisaq, siunertaq aamma apeqqutit:
Atlantikup avannaani Issittumilu avatangiisit allanngiariartupallapput, tamannalu uumasunut assigiinngitsunut sunniuteqarpoq. Aarluaarsuit marluk tassaasut Hvidnæsede (white-beaked) aamma hvidsidede (white-sided) issittup imartaani siaruarsimaffii allanngorput. Aarluaarsuit taakka Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu piniagaapput. Atlantikulli avannaaniinnerat aaqqissuussaasumik aalajangigaanngilaq, taamaalilluni sumiiffissinneqaruminaallutillu piujuartitsisumik piniarneqarnissaat sulissutiginninnerannullu innersuussinissaq inissikkuminaalluni. Siunnersuutigaarput aarluaarsuit assigiinngitsut taakku marluusut Kitaani tigooraaffigissallugit tassanilu state-of-the-art helgenomsekventering atussasoq akimorlugit suleqatigisat 13-isut peqatigalugit atlantikup avannaaniittut aarluaarsuit assigiinngitsut marluusut tigusiffioreersimasut aallaavigalugit, taamaaliorniarpugullu
i) Atlantikup avannaani uumasut pissuseqatigiit marluusut kingussussisaataasa aaqqissorneri ataqatigiissusaalu,
ii) siornatigut silap pissusiata allanngorneranut qisuariaataat issuarniarlugit siunissaat siumut oqaatigisinnaaniarlugu aamma
iii) kinguaasisaataasa peqqissusaat nalilerniarlugu (mianerisassaanerit pineqarpoq).
Pingaarnertut anguniagaq tassaavoq ilisimatusarnermik tunngaveqartumik piujuartitsisumik piniarneqarsinnaalernissaat. Suliniutitsinni Pinngortitaleriffiup ilisimatusarfiillu allat akornannini paasissutissanik, piginnaanernik, ilisimasanik aammalu atortulersuutinik paarlaasseqatigiinnikkut piginnaanertusaanissaq sunneeqatigiinnerullu nukittorsarnissaat sammineqassaaq. Suliniuterput pinngitsoorani piniartunik suleqateqarnermik tunngaveqassaaq, paasisagullu sumiiffinni nunallua assigiinngitsut akornanni attaveqaatitigut saqqummiuttassavagut.
Inuiaqatigiinni piginnaanertusaanermi periutsit:
Suliniuterput pinngitsoorani piniartunik suleqateqarnermik tunngaveqassaaq. Suliniut pillugu piniartunik eqqartueqateqassaagut Maniitsumilu piniartut peqatigiiffiaani siulittaasoq atorfinitsissavarput nunap ilaani pineqartumi aarluaarsuit tigusiffiginissaat annertusiniarlugu. Suliniutitsinni paasissutissanik sissuigassanik pissarsiaqassaagut (kinguaassisaatit sananeqaataat aamma kinguaassisaatit peqqissusaat/mianernassusaat) aarluarsuit assigiinngitsut marluusut taakku Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu piujuartitsisumik piniarneqartarnissaat qulakkeerniarlugu. Piujuartitsisumik piniarnerup aningaasaqarnikkut inuiaqatigiinnullu piniakkanik pinngitsuuisinnaasunut iluaqutaassapput. Misissuinerup inerneri Dr. Louisimit Pinngortitaleriffimmi “Arctic Marine Ecosystems in a Changing Climate”-mi masterinngorniartunut, Dr. í Kongsstovumit Savalimmiuni Ilisimatusarfimmi biologimik ilinniartunut aammalu Dr. Tange Olsenimit Københavns Universitetimi ilinniartunut saqqummiunneqassapput. Biologimi bachelorinngorniarfimmi 2025-mi aallartuttussami inernerisa saqqummiunnissaat aamma ilimanarluinnartipparput.
Inuiaqatigiinnut saqqummiussinermut periusissaq:
Suliniut inuiaqatigiinnut saqqummitissallugulu Kalaallit Nunaanni inernerinik ersersitsissaagut. Tamanit ornigarneqarsinnaasumik aaqqissuussinissaq Maniitsumilu atuarfinnukarnissaq pilersaarusiorpagut. Suliniutitta inerneri aamma Pinngortitaleriffiup Savalimmiunilu Universitetip nittartagaasigut, inoqatinut attaveqaataasigut, annerusumik Facebookikkut Kalaallit Nunaanni atorneqarluartartukkut, Twitterikkut aamma Instagramikkut saqqummiuttassavagut. Attaveqaatitigut assigiinngitsutigut suliniut kontoliuutissavarput. Aamma kikkunnut tamanut ammasumik aaqqissuussani, assersuutigalugu Greenland Science Weekimi, ukiumoortumi pisartumi Færøske Forskningsdagimi, Danmarks Naturhistoriske Museumimi aamma atuarfinnukarluta saqqummiisarnissaq pileraarutigaarput.
Qulaqani allaqqasut biologimi ilinniartunut ilinniusianiissapput. Naqitanik suliniuterput pillugu saqqummiussaqartilluta suliffeqarfiulluta tusagassiutitigut nalunaarusiortassaagut. Neriuppugut aamma nunatsinni Air Greenlandimi timmisartuni atuagassiamut Suluk-mut aamma artikelimik, savalimmiuni atuagassiakkut Frøði-kkut ilisimatusarnermut tunngasukkut kikkunnut tamanut atuarneqarsinnaasumik saqqummiussisinnaassalluta.
Aningaasaliissutaasut: 95.000 DKK