Nuup Kangerluani Sermip aakkiartornera: suleriutsit assigiinngitsutigut malitassartallit

Ilisimatooq: Diana Krawczyk, Silap Pissusianik Ilisimatusarfik, Pinngortitaleriffik

Suleqatigalugu: Frederik Fuuja Larsen, Katersugaasivimmi aqutsisoq, Katersugaasivilerisoq, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu; Marit-Solveig Seidenkrantz, professor, Department of Geoscience, Aarhus University; Naomi Hein, attaveqaqatigiinneq, Naomi Hein, Inc.

Sammisaq, siunertaq aamma apeqqutit:
Kalaallit Nunaanni kangerluit sineriallu inuiaqatigiinnut angerlarsimaffiupput, issittumi mianerisassami silap pissusiata allanngoriartornerani, sermersuup aakkiartornerani sikorsuillu allanngorartuuneranni ulorianartorsiorfiusoq. Oqaluttuarisaanermi sermersuup aakkiartornerani nunat nutaat saqqummerarput tassanilu immami miluumasunut, immami timmissanut aammalu nunap immikkoortortaani palæo-inuitkulturimeersut najugaqarfigaat. Sermilli aakkiartornera aamma pinngortitami soorlu nunap sisoorneranik navianartorsiortitsinermik kinguneqartitsivoq. Ukiut tusindilikkaat ingerlanerini kangerlunni immap sikusartup allanngortarnera ullumikkut nunami kinnganernilu, pingaartumik immap naqqaniittuni, takussutissartaqarpoq. Taamaakkaluartoq sermersuup aakkiartornerani pisut sunniivigeqatigiillu sineriammut qanittuni, kangerlunni, sinerissamilu inuit najugaqarnerminni sunniutaat ilisimaneqanngillat.

Suliniutitsinni, annerusumik Nuup Kangerluani ingerlanniakkatsinni, oqaluttuarisaanermi massakkut nunarsuup sermeqarfeqarfiunerisa marluk akornanniinnitta (Holocæn), uterluni ukiuni 10.000 missaanni sivisussuseqartumi susoqarsimanera paasiniarparput. Assigiinngitsutigut malitassartalimmik geomorfologi, palæontologi aamma arkæologi atorlugit suleriuseqarluta misissorniarpagut

1) kangerlunni sermertap piffissap ingerlanerani inissisimaffii,
2) taamatuttaaq immami allannguutit aamma
3) nunap ineriartornera. Misissuinermi tassani palæo-inuit najugaqarfigisaminnut qanoq agguataartarsimaneri paasisaqarfiginissaat siunertaavoq.

Misissuinerput nunap qaavanik immallu naqqanik misissuinermik imaqassaaq, tassanilu sermip aakkiartuopallanneranut toqqorsivittut atussavagut periutsit nutaat pitsaalluinnartut. Ilisimalikkat taakku 3D-nngortillugit takorlooruminarsarneqassapput laser teknologi atorlugu Nuup Kangerlua 3D-ik assiliorlugu. Takorlooruminarsaanerup sermip nikikkiartornerani Saqqami nunnissimasut ingerlaarsimanerannik ersarinnerulersitsissaaq, tamannalu oqaluttuarisaanermi pisimasunut tunngasunik paasisaqarnerulersitsinermik kinguneqassaaq.

Inuiaqatigiinni kalaaliusuni piginnaanertusarnissamut periutsit:
Suliniummi suliffeqarfik suleqatigineqarpoq – Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu – Nuup Kangerluanit itsarnisarsiuunit paasissutissanik allagaatinillu misissuinikkut, ilisimatusarnermi paasiniakkanik pingaarutilinnik akissutissarsiniarnermi iluaqutaasinnaasumik. Ilisimatusartut nunatsinnilu inuiaqatigiit akornanni suleqatigiinnerput illugiittut ilikkariartoqatigiinnermik ilisimasanillu paarlaasseqatigiinnermik siuarsaasuuvoq.
Nuummi ukiumoortumik pisartoq Unnuk Kulturisiorfik tassaavoq inuiaqatigiinni ilisimasatigut kulturikkullu sammisat pillugit nittarsaassiffiusoq. Unnuk Kulturisiorfimmi Nuummiut assigiinngitsunik ukiullit, taamatuttaaq assigiinngitsunik ilinniakkaminnik inuiaqatigiinnilu inissisimaffinnit assigiinngitsorpassuarnik tunuliaqutillit aggiasorpassuusarput. Aaqqissuussaq taanna tamanut kangerlummi palæo-inuit kulturikkut kingornussat pillugit eqeersaaffiusinnaalunilu akuliuffiusinnaavoq, suliniummi paasisanut saqqummiussinissamut periarfissiilluarlunilu tamanut sunneeqatigiiffiusinnaavoq.
Kingornussat aneertuut aammalu itsarnisarsiuut ungasinngitsumi nassaavi takutinniarlugit assigiinngitsunik sammineqarsinnaasut siunnersuutigaagut. Unnuk Kulturisiorfimmi pingaarnertut Nuup Kangerlua assinngorlugu attorneqarneqarsinnaasunngorlugu saqqummersinneqassapput. Assiliaq immikkuualuttunngorlugu agguataarneqassaaq, soorlu ikkussortagaasanngorlugu, peqataasullu tamarmik kipparissumik tunineqassapput asseq ilaarlugu qalipatassaminnik. Tassuuna peqataasut suliniummi ilisimatusarnermi paasisat oqitsunnguamik oqaloqatigiissutaasinnaasunik avatangiiseqarluni ilikkarsinnaavaat, namminneerlutik misilerarsinnaagamikku suliniummut annerusumi peqataaneq, tassa assinik qalipatanik mosaikiliorluni naggataatigut saqqummiussassamut peqataasussaagamik.
Qanittumi Nuup Kangerluani ilisimatusarnermik tunngavilimmik paasissutissanik oqaluttuanillu peqqissarniarnermi takornariartitsinernilu annertuumik pisariaqartitsisoqartoq Pinngortitaleriffiup soqutigisaqaqatigiinnut aaqqissuussaani ‘Nuup siunissaa 2035’ (https://natur.gl/year-kl/2023-kl/nuup-siunissaa-2035/?lang=kl) erserpoq. Suliniutitsinni kangerlummi sumiiffinni pisimasoqarfiit ilisimasanik paarlaasseqatigiiffiusumi, taamaalillunilu ‘isumatusaarluni takornariartitsineq’ siuarsarniarlugu takornarialerisunik ataatsimeeqateqarnermi pisariaqatitsinermik taassuminnga piviusunngortitsiffiusinnaavoq. Suliniut Pinngortitaleriffimmi ilinniarfinnut, ilaatigut ilisimatusarnermi faaginut ‘Arctic Marine Ecosystems in a Changing Climate’ aamma Nuumi pinngortitalerinermi ilinniartitsinermi atortussianik pisariaqarluinanrtunik tunniussisinnaavoq.

Inuiaqatigiinnut saqqummiussinermut periusissaq:
Nuup Kangerlua 3D-nngorlugu takorlooruminartunngortillugu suliniut naammassissaaq, tassani suliniummi pingaarnerit ersersinneqassallutik. Takussutissat 3D-usut pitsaalluinnartuusussaapput, ilaatigut akrylgraveringsteknologi atorlugu sunniiveqatagiilluni attaveqaqatigiinnermut atorneqassalluni, soorlu ilinniartunut saqqummiinernut, nunat assigiinngitsuni ataatsimeersuarnerni (ass. Greenland Science Week i 2025), ilisimsat pillugit aaqqissuussinerit kikkulluunniit orniguffigisinnaasaat (ukiumoortumik ‘Unnuk kultorisiorfik’ 2025-mi) aammalu ‘isumatusaarluni takornariartitsinermi’ oqaluttuarnermi. Pilersitat taakku Nuummi atuarfinnut, spejderit klubiannut ‘Nuummi Spejderit’-nut, takornarialerisunut allallu issittumi piujuartitsisumik atuinermi attuumassutilinnut tunniussuunneqassapput. Palæo-inuit-najugaqarfiinik 3D atorlugu sikut ingerlaarfigisimasaat aallaavigalugit takorlooruminarsaanerput nittartakkakkut saqqummiunneqarlunilu pinngortitaleriffik aqqutigalugu podcastiliarineqarnikkut nittartakkatigullu nutaarsiassaqartitsinerni nittarsaanneqassapput. Suliniummi pingaarutilinnik inerneqartunik siuariarnerit inernerillu inoqatinut attaveqaatitigut (Facebook, Twitter) aammalu ilisimatusartut isaaviisigut (ResearchGate) ersarissarneqassapput. Immap naqqanut paasissutissat (batymetri) Kalaallit Nunanni imaani pissutsinik uuttortaanermut assiliornermullu tunngatillugu Geodatastyrelsemut danskit naalagaaffianut kiisalu The International Batymetric Chart of the Arctic Ocean (IBCAO) version 5 (Nature journalimut piareersarneqartumut)-ikkut saqqummiussassanngorlugit nassiunneqassapput. Allagaatit uteqqinneqartussat saqqummiunneqartussaq ataaseq Pinngortitaleriffimmit suliarineqarlunilu ingerlanneqassaaq.

Aningaasaliissutaasut: 176.000 DKK