Whiteness, Power Structure, and Self-Determination in Greenland: Contrasting Views of Sovereignty in the Lens of Critical Race Theory
Ph.d.-nngorniaq: Rikke Østergaard
Suliniut Ilisimatusarfimmi, Kulturimik, Oqaatsinik oqaluttuarisaanermillu ilisimatusarfimmi ingerlanneqassaaq.
Doktorinngorniutip uuma siunertaraa Kalaallit Nunaanni danskinut ataasiakkaanut namminiilivinnissamik kingoqqiffiillu pillugit oqallinnermi unammillersinnaasut suussusersinissaat. Suliniummi Kalaallit Nunaanni danskit najugallit Danmarkimilu najugalligt akornanni Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa pillugu isiginnittariaatsit assigiinngissusaat politikkikkut tuniliaqutaat ilanngullugu misissorneqassaaq. Kalaallit Nunaata namminiilivinissaanut sunniisinnaavallaarsinnaannginnermut ernumassutaasinnaasut aamma misisissorneqassapput. Taakkua saniatigut inuiaat inuit allanut sanilliullugit suiaassutsikkut naligiinnginnermut ernumassutit danskit ataasiakkaat amerlanerusut pissaanilimmik inissisimasuneersut misissorneqassapput.
Suliaq artikelinut pingasunut agguataarneqassaat (kapitalit tallimat). Misissuinermi periuseq mixed methods atorneqassaaq, taassuma ataani pitsaassuseq aallaavigalugu aamma annertussuseq aallaavigalugu misissueriaatsit, Danmarkimi inunngorsimasut Kalaallit Nunaanni najugallit kingoqqiffiit politikkikkullu kiffaanngissuseq pillugu apeqqutini qanoq inissisimanersut misissorniarlugit. Paasissutissarsiat pingaarnernik pingaannginnernillu apersuninikkut, kisitsisit paasissutissat aammalu Kalaallit nunaanni inuiaqatigiit allaatigisaanerat aallaavigalugit alaatsinaanneqartut aalajangersimasut katersorneqassapput. Akuersissutit pigineqassapput oqallitsitsinermut aqutsisoqassaaq kalluunnaveersaarnerlu qulakkiissallugu. Misissuinerup paasisat ineriartornissaanik siunertaqarpoq pitsaasumillu tatigeqatigiinneqassalluni, annerusumik kingoqqiffik pillugu eqqartuinermi. Imminut isornartorsiorsinnaaneq aamma Kalaallit Nunaanni nammineq aalajangiisinnaaneq ajornannginnerutinniarlugu suliniummi danskinit ataasiakkaanit isornartorsiorlutik oqaloqatigiinnermi peqataatitsisoqassasoq siunnersuutaavoq. Anguniagaq pingaarneq tassaavoq Kalaallit nunaata inuiaqatigiinni siunissaa pillugu kinguneqartussamik oqaloqatigiinnerup, sianissutsip aammalu saammaaqatigiilluni pisussatut ilimagisat siuarsarnissaat. Suliami Kalaallit Nunaanni najugallit Danmarkimi inunngorsimasut suli pissaaneqarnikkut inissisimanermi immikkut pisinnaatitaanerit pillugit eqqarsaqqissaarnissaannut kaammattuineq immikkut pingaartinneqarpoq.
Aningaasaliissutit: DKK 2.484.000
