Forskellige diskursers, styreformers og legitimitetens betydning for den gradvist øgede demokratisering i Grønland, gennem de seneste 150 år (Kal.: Ukiuni kingullerni 150-imi Nunatsinni inuiaqatigiinni inuit amerlanerussuteqartut naalagaatillugit aqutseriaaseqariartuaarnerup malitsigiikkunnaarnernut assigiinngitsunut, aqutseriaatsinut inatsimmillu naapertuinermut pingaaruteqassusaa)
Aqutsisoq:
Klaus Georg Hansen
Sammivik suliffillu:
Inulerineq (Humaniora) / Inuiaqatigiilerineq – Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik / Namminersorlutik Oqartussat
Qulequtaq:
Forskellige diskursers, styreformers og legitimitetens betydning for den gradvist øgede demokratisering i Grønland, gennem de seneste 150 år
(Kal.: Ukiuni kingullerni 150-imi Nunatsinni inuiaqatigiinni inuit amerlanerussuteqartut naalagaatillugit aqutseriaaseqariartuaarnerup malitsigiikkunnaarnernut assigiinngitsunut, aqutseriaatsinut inatsimmillu naapertuinermut pingaaruteqassusaa)
Allaatisigaq:
Ilisimatuutut allaatigisamik eqikkagaq Aalborg Universitet-ianut tunniunneqartoq septembarip arfineq-aappaani 2015-imi:
Kap. 2-mi siullermik qaqilerneqassapput ilisimatusarnermik ilisimatuutut allaatigisap tunngaviusumik inissisimanera. Jens Dahl-ip (1946-) inulerisup (antropolog) ilisimatusarsimasaa aallaavigalugu kalaallit inuiaqatigiivisa allanngorarnerannik misissueqqissaarneq allaatigisami ilisimatusaatitut anguniagaq inississorneqassaaq.
Ilisimatusarnermi anguniakkat aallaavigalugit kapitali 3-mi (Iluseq 2) allaatigisap immikkoortui arfineq-marluk ataqatigiinneri assilianngortinneqassapput. Iluseq malillugu sulinissamut isummiussaagallartut pingasut taakkunanilu ilisimalerusutatut apeqqutit paasisaqarfigerusutat nassuiarneqarneranut ilisimatuutut allaatigisamik qulequtsiilluni inississorneqassapput.
Sulinissamut isummiussaagallartut, ilisimalerusutat apeqqutit paasisaqarfigerusutallu nassuiaatigineqarnerat katillutik arfineq-marlunnik immikkoortortaqarput, kapitali 6-imiit 8-mut qulequttap pingaarnersaata misissueqqissaarinertai akerleriinnik katiterisut isummersuutinik nassuiaatit oqaatsillu isumaannik atorneqartunik erseqqissaaneq kapitalini naleqquttuni aallaqqaasiutitut aatsaat nittarsaanneqassapput.
Kapitali 4-mi periutsit immikkoortuni atorneqartut misissorneqassapput. ‘Mixed method’[1] ‘grounded theory’-p[2] iluanut toraarinnittoq ingerlatseriaatsinik atorneqartunik taaguusinissamik periusilerinermi killiliilluarnerpaapput.
Kapitali 5-imi Nunatta nunasiaanerata oqaluttuassartaa eqqartorneqarpoq. Aallaqqaasiutitut oqaluttuarisaanermik tamatumanngalu allaaserinnittarneq sanillersuilluni isiginnittaaseq erseqqersissarneqassaaq. Nunasiaataanermik nassuiaalluni allaatiginninneq toqqagaq tunngavigalugu najoqqutarigaanni Nunatta nunasiaatitut piffia 1721-miit aallartittoq suli danskit nunasiaataatut isigineqartussaavoq. Oqaatsit atorneqartut oqaluttuassartaat (il.il.) nassuiaasernerinik ataqatigiissitsilluni suliniuteqarnermilu (politisk) Nunatta nunasiaatitut piffiata oqaluttuarisaaneranik nassuiaanermi nunasiaanermi piffeqarfiit arfinillit immikkoortut suussuserneqarput. Piffeqarfiit taakku arfinillit qulequttamik akerleriinnik katiterilluni misissueqqissaarnernut nunasiaatitut oqaluttuarisaanermi tunngavittut innersuussipput. Nunasiaatitut piffeqarfiit pingasut akunnerminni ikaariarnerit immikkuullarissutut annertuutut atorunnaarsitsinertut suussuserneqarput. Atorunnaarnerit pineqarput 1832-mi, 1953-imi 1979-imilu.
Michael Focault-ip malitsigiikkunnaarnermik paasinnittaasia aallavigalugu kapitali 6-imi akerleriinnik katiterilluni malitsigiikkunnaarnernik piffimmut sumiiffimmullu atassuteqarnertutut paasinnilluni killiliinertalimmik misissueqqissaarneq imm. 1-imit 3-millu aallaaveqarpoq.
Misissueqqissaarnermi malitsigiikkunnaarnerit assigiinngequteqartut sisamat malitsigiikkunnaarnerillu pingasut ilisarnaatillit atorunnaarsitsisut suussuserneqarput. Atorunnaarsitsisuni taakkunani ataaseq sivisooq Europap naggueqatittalu akorngani malitsigiikkunnaarneq ataatsikkut pisoq Iluseq 2-mi D-p A-llu akornata saamiata tungaani erseqqissarneqarpoq. Malitsigiikkunnaarnerit atorunnaarsitsisut sinneri marluk piffinni assigiinngitsuni atorunnaarsinneqarput. Ataaseq 1830-kkunni pivoq Europami malitsigiikkunnaarnerusoq. Aappaa sivisooq nagguitta namminneq iluminni qanga malitsigiikkunnaarlutik atorunnaarsitsinerat aamma naggueqatitta Europalu akuukkatut malitsigiikkunnaarnerat. Atorunnaarsitsineq kalaallinik nalinginnaanngitsumik inooqatigiilersitsinikuuvoq inooqatigiinnilu kalaallit inuiaat ilaanni pakatsisinneqaqattaarnernik kinguneqartitseqataalluni. Ullutsinni inuiaqatigiittut unammillernangaatsiarpoq.
Kapitali 7-imi allaaserisat 2, 4-7 tunngavigalugit aqutseriaatsinik innuttaaqataassutsinillu akerleriinnik misissueqqissaarneq ingerlanneqassaaq. Aqutseriaatsit arfineq-marluk ukiuni 150-ini kingullerni assigiinngitsutigut sukarsuaasimasut misissoqqissaarneqassapput. Teokratii[3], xenokratii[4], meritokratii[5], teknokratii[6], autokratii[7], ochlokratii[8] aamma demokratii[9] pineqarput.
Iluseq 2-mi B C-llu akornanni atorunnaarsitsineq pivoq aqutseriaatsit annermik namminersortoqarfinni aqutseriaatsillu tunngavii assigiinngitsut innuttaaqataalluarnermut Nunatsinni demokratiimik ingerlatsinermut ullutsinni sunniuteqarmata. Taamaasilluni kalaallit demokratiiannik ilusilersuinerugallartoq hybrid-demokratiinngortuusivoq (kal.: demokrati akulerussaq).
Kapitali 8-mi allaaserisami 6-imi 7-imilu inatsisinngorsinnaanermik (legimititet) akerleriinnik katiterilluni misissueqqissaarneq ilanngunneqassaaq. Siullertut inatsisinngorsinnaaneq, taaneqartartoq inuiaat inatsisiliorsinnaanerat, misissueqqissaarinermi immikkut isiginiarneqassaaq, ilanngullugu inatsisinngortitsisinnaannginnermik (ikke-legimititet) misigisimasani inissisimaneq. Nunatsinnik aqutsinermi atorunnaarsitsinerit annertuut immikkuullarissut suussuserneqarsimasut pingasut kapitali 5-imi – 1832, 1953 aamma 1979 – sorlaqarfeqarput inatsisinngortitsisinnaanngitsunik assigiinngitsorujussuarnik, tulleriisikkaanni deligitimiteti[10], illegitimeteti[11] aamma ulegitimeteti[12]. Ingerlatsinermi pissaaneqartitsituaavoq kalaallit inuiattut inatsisinngortisisinnaanerminnik naliliinerat aqutsinermik atorunnaarsitsinermik annertuumik immikkut isigisariaqartumik sunniuneqarsimasoq 1979-imilu aqutsinermik atorunnaarsitsinermik kinguneqartitsisoq. Nunatsinni demokratiimik ingerlatsiartuaarnermik pissutaasut ilagaat.
Qulequttap inernilernani malitsigiikkunnaarnernik misissoqqissaakkanit aqutseriaatsillu akornanni assigiinngisitsilluni immikkoortitsineq tikkuarneqarpoq. Inerniliineq imaappoq nunasiaanerup ingerlanerni malitsigiikkunnaarnerit aqutseriaatsillu inuiaat inatsisinngortitsisinnaanerisigut takussuserneqartartut assigiinngitsunik aqqutissiuiuminaatsitsisunik nikerartunik pilersitsinikuusut.
Kalaallit inuiattut inatsisiliorsinnaanerannut suussusikkani atorunnaarsitsinerni annertuuni (1979) kingullerni pingasuni aalajangiisinnaasutut inissisimasimasutuaapput.
Annertussusiliilluni misissueqqissaarinertalerlugu pitsaassutsimik misissueqqissaarneq sanarfineqarsinnaalluarmat Nunatsinni ullutsinni pissutsinut peqqutaaqataasut malitsigiikkunnaarnerit aqutseriaatsillu assigiinngitsunut inuiaat ilanngunnerat kisitsisinngorlugit annertussusiliilluni misissuinermik periarfissiilluni siumut isiginnittumik kisitsisinngorlugu annertussusiliinissaq anguniarlugu ersersitsisoqarpoq.
[1] Mixed method: Periutsit akulerusimasut
[2] Grounded theory: Isummersuut paasissutissanik tunngavilik
[3] Teokratii: Palasitut Guuti imaluunniit upperisami naalagaq sinnerlugu inuiaqatigiinnik aqutseriaaseq
[4] Xenokratii: Allamiunik naalagaqarluni inuiaqatigiinnik aqutseriaaseq
[5] Meritokratii: Ilinniarsimasut, silassorissusillit naammassisimasaminnillu takutsitsisimasut suliniutilittut naalagaatillugit aqutseriaaseq
[6] Teknokratii: Periusissioriaatsimik ilisimasallit naalagaatillugit aqutseriaaseq
[7] Autokratii: Inuk ataaseq killeqanngitsumik naalagaatillugu aqutseriaaseq
[8] Ochlokratii: Inuiaqatigiit ataatsimut naalagaatillugit aqutseriaaseq
[9] Demokratii: Inuiaqatigiinni inuit amerlanerussuteqartut naalagaatillugit aqutseriaaseq
[10] Deligimiteti: Inatsisinngortitsisinnaajunnaaneq
[11] Illegitimeteti: Inatsisinngortitsisinnaanermik akerliuneq
[12] Ulegitimeteti: inatsisinngortinneqarsinnaaneq
Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Forskellige diskursers, styreformers og legitimiteters betydning for den gradvist øgede demokratisering i Grønland, gennem de seneste 150 år
