En landsdækkende undersøgelse af epilepsi og feberkramper hos børn og unge i Grønland og Danmark (Kal.: Nunatsinni Danmarkimilu meeqqat inuusuttullu noqartarnerannik kissarneqarlutillu noqartarnerannik nuna tamakkerlugu misissuineq)
Aqutsisoq:
Anders Koch
Sammivik suliffillu:
Peqqinneq/ Sektion for Grønlandsforskning, Afdeling for Epidiomologisk Forskning, Statens Serum Institut
Qulequtaq:
En landsdækkende undersøgelse af epilepsi og feberkramper hos børn og unge i Grønland og Danmark
(Kal.: Nunatsinni Danmarkimilu meeqqat inuusuttullu noqartarnerannik kissarneqarlutillu noqartarnerannik nuna tamakkerlugu misissuineq)
Allaatigisaq danskisuumiit kalaallisuumut nutsigaq:
Noqartarneq inuunermut sunniuteqangaatsiarluni nappaataasinnaavoq meeqqallu eqqugaasut ilaqutaasullu inuunerisamikkut atugaasa pitsaassusaannik ajornerulersitsingaatsiartumut atalluni. Ilisimatusarlutik suleqatigiit ukua siornatigut takutereerpaat noqartarneq Nunatsinni ukioqanngitsuniit 15-it tikillugit ukiulinnut ilaqutaasunullu noqartarneq takkuttartoq missangersorlugu 2 procentiusoq, Danmarkimilu meeqqanut naleqqiukkaanni qaffasinnerungaatsiarluni. Maannalu anguniagaavoq Nunatsinni Danmarkimilu meeqqat akorngini noqartarnerup kissarneqarlunilu noqartarnerup ineriartornera sunniutai pissutai misissussallugit. Nappaateqalersitsisinnaasut misissorniarpavut, soorlu erninermi atugarisat, peqqissutsikkut pissutsit meeqqanilu nappaatit allat, ilanngullugu meeqqat noqartartut aamma/imaluunniit kissarneqarlutik noqartartut napparsimaqqajaasarneri. Ilanngullugu toqusarneq misissorneqassaaq. CPR-imik nalunaarsukkat, nunami nakorsiat allattorsimaffii, inunngortartut allattorsimaffii toqqutaasartullu allattorsimaffii misissueqqissaarnermi nalunaarsuutinut atussavavut. Taamaasilluni ilsimatusaat allattorsimaffinnik tunngaveqassaaq. Ilisimatusarneq 1987-imiit 2017-imut (ukiut 30-t miss.) matussusissavaa ukioqanngitsuniillu 18-t tungaanut ukiullit ilanngunneqassallutik. Misissuinerup piffia sivisooq pingaaruteqarpoq ikittunik inoqqortussusilinni, tassa kalaallini, assigiinngissutsut suussusiinissamut ajornannginnerussammat. Misissuinerup sooq qanorlu meeqqat noqartartut kissaneqarlutillu noqartartut meeqqanit noqarneq ajortunit immikkooruteqarnersut, tamannalu assigiinngissuseq qanoq annertutigisumik pinaveersaartinneqarsinnaanersoq katsorsarneqarsinnaanersorlu qulaajassavaa. Ilisimatusaqqinnissamut una suliniut taamaasilluni immikkuullarissumik pingaaruteqarpoq, soorluttaaq Nunatsinni peqqinnissaqarfimmik pingaartitsineq suliniutip siullertut pisariaqarsorinnilluni oqaatigisaani.
Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:
Nunatsinni tusagassiutitigut kalaallit inuiaqatigiinnut suliniutip inerneri nassaallu pingaarutillit paasinarsarlugit akunniliulluni paasissutissiissutigineqassapput. Suliniutip kingunerissavaa ikinnerpaamik ilisimatusaatitut allaatigisat marluk nunat akorngini atuagassiani sammisaqaqatip paasisaa naapertorlugu nalilersugassanngortitsineq. Tamanut ammasunut suliffeqarfiit naleqquttut, tamatumani Peqqinnissaqarfik, Nunatsinni Nakorsaaneqarfik aamma Ilisimatusarfik allagaatit naqeqqitaasut pillugit ilisimatinneqarumaarput. Nunatsinni sammisamut qanittunik tulluuttunut allanuttaaq inunnullu ukioq ilisimatusarfiusup ingerlanerani inernerit akunniliulluni paasissutsissiissutigineqarumaarput. Saniatigut aggustimi 2018-imi Jacqueline Mistry The International Conference on Circumpolar Health-imi – ICCH 17 (Issittormiut Peqqissusaat Pillugu Nunat Akorngiminni Ataatsimeersuarnerat) suliniut saqqummiussavaa.
Siumungaaq isiginnilluni suliniummik ingerlatseqatigiit Nunatsinnilu peqqinnissaqarfik aamma inuit ataasiakkaat suleqatigiillu meeqqat noqartarnerannik kissarneqarlutillu noqartarnerannik soqutigisallit suleqatigiinnerulernissaannik suliniut kinguneqartitsissasoq neriuutaavoq.
