Betydningen af anbringelser for børn og unge på døgninstitutioner i Grønland (Kal.: Nunatsinni meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut inissinneqartarnerisa sunniutaat/pingaaruteqassussaat)
Aqutsisoq:
Bonnie Jensen
Sammivik suliffillu:
Inulerineq (humaniora) / Ilisimatusarfimmi Inuiaqatigiilerinermik, Aningaasaqarnermik Tusagassiornermillu Ilisimatusarfik & Isumaginninnermut Siunnersortinngornarnermut Immikkoortortaqarfik
Qulequtaq:
Betydningen af anbringelser for børn og unge på døgninstitutioner i Grønland
(Kal.: Nunatsinni meeqqat inuusuttullu ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut inissinneqartarnerisa sunniutaat/pingaaruteqassussaat)
Allaatigisaq:
1920-kkunniilli Nunatsinni meeqqat peqqissartarfinnut / ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut inissinneqartarput ukiumininnguillu 100-t kingulliit inissiisarnerit kisitsisaat amerliartorusaarsimapput. 1979-imi namminersorneruleratta angerlarsimaffiit arfineq-marluk missaaniipput ullumikkut 22-ullutik Nunatsinnilu meeqqat inuusuttullu 4,5 %-ii angajoqqaarsianut imaluunnit ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut inissinneqartarlutik.
Ph.d.’nngorniarnerup imarisaata ilagaa nunami allami sivisuumik ilisimatusarfimmiittussaaneq ima allaaserineqartoq ”et aktivt forskermiljø uden for Grønland” (kal.: Nunatta avataani ilisimatusarnermik suliaqarfiusoq). Nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa inissiisarnermilu pulatitsiartortarnerisa sunniutaannik/pingaaruteqassusaannik qanoq suliaqartarsimanersut NZ-mukarluni misissornissaa anguniagaavoq.
Maorinit ajornartorsiutit imaannaanngitsuupput ilaatigut parnaarussivinnittut 50 %-ii maoriullutik (arnat 65 %-iullutik) meeqqallu 27 %-ii piitsuni inuullutik. Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq (Family Group Conference) NZ-mi 1989-imili inatsini peqqussutaalersimavoq ajornartorsiutit taakku iluarsiissutiginiarlugit. Ilaqutariinni Maorinit suleriuseq isumassarsiaavoq inoqutigiinni suliat naammassisassani ilaqutariit arlaqarpassaarneri tunuliaqutaralugit, ilanngullugu meeqqat inissinneqarsimasut ilaquttaminnik attaveqarunnaakkajuttarsimaneri piviusuummat. Ilaqutariinni aqqutissioqatigiinneq ilaqutariinnik katersortitsivoq ajornartorsimmillu eqqartuisitsilluni aamma ataatsimoorussamik iluarsiissutissamik nassaartitsisarluni.
Ilaqutarinni aqqutissioqatigiinneq nunanut allanut siaruarsimavoq, ataani Nunatsinni suliniummullu uunga periuseq soqutiginaateqalersitsilluni.
Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik periutsit:
Ulloq unnuarlu angerlarsimaffinni meeqqanik inuusuttunillu aamma aqutsisumik apersuineq.
Tarnip pissusaanik ilisimasalinnik, nakorsanik sammisamillu ilisimasaqarlutik inuuniutigalugulu sulisunik nuimasunik Isumaginninnermullu Naalakkersuisoqarfimmik apersuineq oqaloqateqarnerlu. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmi ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi sulisunik peqatigalugit sulliveqartitsineq.
Nunatsinni sammisamut tunngasumik suliallit siornatigullu inissinneqarsimasut peqataatillugit ataatsimeersuartoqarnissaq piviusunngortinniarneqassaaq.
Inuiaqatigiinnut paasissutissiinermik periutsit:
Ph.d.-nngorniut tamatuminngalu tamanut ammasumik illersuilluni saqqummersitsineq neriuutaavoq atuaganngorlugu saqqummiunneqassasoq.
Atuagalliutini atuagassiutigisartakkanilu ilanngutassiat ilanngullugit nutaarsiassatut nalunaarusiat.
Sumiiffimmi, nuna tamakkerlugu nunallu akorngini ataatsimeersuarnerni paasissutissiinerit saqqummersitsinerillu.
