Grønlands socialvidenskabelige forskningshistorie

Grønlands socialvidenskabelige forskningshistorie

Aqutsisoq:
Steven Casper Arnfjord

Sammivik suliffillu:
Inulerineq (Humaniora) / Inuiaqatigiilerinermik, Aningaasaqarnermik Tusagassiornermillu Ilisimatusarfik, Ilisimatusarfik
(Kal.: Nunatta inooqatigiit pillugit ilisimatusarnermi ilisimatusartut oqaluttuassartaat)

Qulequtaq:
Grønlands socialvidenskabelige forskningshistorie

Allaatigisaq:
Kalaallit inuulluataarnerulernissaanut Nunatsinni 1950-imiit 1960-imut inooqutigiit pillugit ilisimatusarneq pingaaruteqarsimavoq. Naalagaaffimmit ilisimatusartuinillu ilisimatusarneq aallartisarneqarsimavoq. Misissuisimanerit siuliisa ilisimatusartut sulineranni pissutsit pillugit paasisaqarusunnermik pilersitsipput, ingammik pissutsit atugaat makku: periusaat, misissueqqissaarineri ilisimatusarnermillu sulinerminnik ataqatigiissaarinerisa timitalerneri. Naalagaaffiup toqqortaasiviani toqqortaatit pillugit ilisimatusarnermi Issittorlu pillugu atuakkanik atorniartarfimmi akissutissat nassaarineqarsinnaapput. Suli ulloq mannamut periarfissaanngilaq toqqortaatit tamaasa nunatsinnukaannissaat.

Taamaammat sulineq Københavnimi ingerlanneqartariaqassaaq. Ilisimatusakkat uku Nunatsinni ilisimasatsinnut annertusaataanissaat naatsorsuutaavoq ilisimatusartut ataatsimiititaliaanni aalajangiussat soorlu: Qeqertarsuup Tunuanik killilersuineq, sivisuumik ilisimatusarnernit Nunatsinnilu misilittagalinnik ilisimatusaqaqatigiinnerminngarnit tunussiullilluni nakkutilliilluni misissuinernut periutsinik toqqaanerit. Ullumi ilisimasatsituut nutarsaanermut inuiaqatigiinnillu atugarissaanerulersitsinermut malunniutaanikuuvoq.

Nunatsinni inooqatigiinnik ilisimatusarnermut ilisimasat nutarsakkat Nunatsinni inooqatigiinnik ilisimatusarsimaneq pillugu inooqatigiinnullu suliniuteqarniutit (socialpolitik) pillugit oqallissinnaanissamut tunngaviliisuulissapput.

Suliamit inernerit Ilisimatusarfimmi ilisimatusaatitut suliniummiissapput: “Socialpolitikki massakkut”. Uani suliniummi Nunatsinni inooqatigiinnik sulinuteqarneq pillugu ilisimatusarneruvoq annertunerusoq. Uani suliniummi inooqatigiinnik suliniuteqarnermi misissueqqissaarnerit tamanut paasinarsarlugu tusagassiutinut, atuartitsissutini ilisimatusaatitullu allaatigisani saqqummiunneqassapput.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:
Suliamit ilisimasat Golden Open Access aqqutigalugu inuiaqatigiinnut akeqanngitsumik atorneqartussianngussapput. Tidsskriftet Grønland-imi atuakkanik atorniartarfinni amerlanerni atorneqarsinnaasoq paasinartunngorlugu akunniliulluninpaasissutissiineq.

Københavns Universitet-imi ilinniartitsineq.

Ilisimatusarfimmi inooqutigiit pillugit ilisimatusarnermi atuartitsinermi ilinniartitsineq.

Aningaasaliissummi:
Ukioq:
Scroll to Top