Ilisimatusarnerit aningaasaliiffigineqartut

Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit maanna ilisimatusarnermi misissugassaqqissut nutaat arfineq marluk millionit affaanik aningaasaliiffigisussanngorpaat. Suliniutit taakku arfineq marluk nunatsinni ilisimatusarfinni assigiinngitsuneersuupput, pingaartumillu ilisimatusartut inuusunnerusut isumassarsiaat immikkut isiginiagassaapput. Ilisimatusartut ilaatigut sukkumik sapigallit Sisimiullu eqqaani aputip sisoornissaanut navianartunut sumiissusinissaat misissussavaat.

14. december 2021

Nunatsinni Ilisimatusarmik Siunnersuisoqatigiit Ilisimatusarnermik siuarsaanermik aningaasaliissutinit maanna aningaasaleeqqammerput. Siunnersuisoqatigiit qinnuteqartitsinermi qinnuteqaatit katillugit 18-t tigusimavaat, taakkunanngalu suliniutit arfineq marluk katillugu 570.000 kr.-inik nalilinnik aningaasaliiffigalugit. Qinnuteqartut akornanni pitsaassuseq piumassuseqarluarnerlu sammivinnit assigiinngitsuneersut erseqqippoq. Pingaartumik ilisimatusartut inuusunnerit maluginiarneqarput.

Josephine Nymand, Nunatsinnit Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit siulittaasuat oqarpoq:

– Nuanneqaaq, ingammik ilisimatusartut inuusuttut soqutiginarluinnartunik suliniutillit, Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermik nutarsaallutillu nukittorsaaqataammata. Pitsaanerusinnaanngilaq, ilisimatusartullu inuiaqatigiinni pisunik najukkani nunallu iluani pisut aallaavigalugit paasisaqarusussuseqarluarput.

Ilisimatusarnikkut aningaasaliiffigineqartut ilaata gen-i asseqanngitsoq kalaallinik allanut naleqqiullugu peqqinnerulersitsisoq, allallu Sisimiuni aputip sisoornissaanik navianartunik sumiissusissavaa.

Kalaallit sukkutorneq ajortut misissorneri immaqa pualanermut inooriaatsimillu peqquteqartunut naappaatinut paasinissaanut aqqutissaapput

Kalaallit akornanni gen-i asseqanngitsoq pigineqarpoq. Gen-i taanna kingornussimagaanni sukkut saperneqartarput. Soorlu allat laktosenik sapigaqartartut.

Kalaallit Nunaanni Steno Diabetes Centerimit postdo Ninna Senftleberip maanna misissortussanngorpaa sooq kalaallit sukkunik sapigallit inunnut allanut naleqqiullugit inooriaatsimik peqquteqartunik nappaateqannginnerusarnersut.

Gen-i asseqanngitsuuvoq issittormiullu akornanni taamaallaat takussaalluni. Immaqa kalaallit oqaluttuarisaat isigissagaanni sukkutoratik imarmiunik inuussuteqartuusimanerat nassuiaatissaavoq. Immaqa aamma piuinnarnissamut taamaammat sukkut apeqqutaasimanngillat, Ninna Senftleber oqarpoq.

Siusinnerusukkut misissuinerit takutissimavaat kalaallit sukkunik sapigakkit salunnerullutillu aavani orsoq annikinnerusartoq, imaassinnaasorlu uummammi taqqatigut milikartoornerit ikinnerusartut.

Peqqinnerunerinut peqqutaasoq assut paaserusupparput. Sualummik pualaneq inooriaatsimillu peqquteqartunik nappaatit ullumikkut toqussutaanerpaasarnerat eqqarsaatigalugu. Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq, nunarsuarli tamakkerlugu. Ukiut 60-it matuma siorna Kalaallit Nunaanni sukkornermik nappaateqartoqarsimanngilaq, ullumikkulli kalaallit quliugaangata ataaseq sukkortuusarpoq, arnat pingasuugaangata ataaseq, angutillu sisamaagaangata ataaseq pualavallaartuullutik, Ninna Senftleber oqaluttuarpoq.

Sooq inuit ilai sukkunik sapigaqartitsisumik gen-eqartut peqqinnerunersut misissorniarpaat, erlavinnilu bakterissat assigiinngissusaat nerisassallu mamarisat suuneri apeqqutaanersut paasiniassallugu.

Misissuinermi nutaami ilisimatusartut misissuinermi peqataasut kalaalimertortillugillu qallunaaminertortinniarpaat misissorniarpaat, nerisat aap sukkuanik, aap orsoqarneranik aammalu erlavinni bakterianik misissuisslalutik. Aamma misissorniarpaat peqataasut sukkunik sapigallit tungusunnitsugunnginnerusarnersut misissorniarpaat.

Kalaallit sukkunik sapigallit misissornerini paasisat allanut aamma atorneqarsinnaapput:

– Kalaallit sukkunik sapigallit misissornerinisa qanoq ililluta inooriaatsimik nappaatit akiornissaannut paasisaqarfigisinnaassavarput. Aatsaalli sooq peqqinnerunerinut peqqutaanersoq paasigutsigu, Ninna Senftleber naggasiivoq.

Suliniut Danmarks Frie Forskningsfondimit Brugsenimillu aamma taperneqarsimavoq.

Sisimiut eqqaani aputip sisoornissaata navianassusaanik sumiissisersiineq

Ukiukkut Sisimiut eqqaa aputikku angalalluni misigisassarsiortunut piukkunnarlunilu atorluarneqartaqaaq. Sisimiuni, soorlu Kalaallit Nunaanni sumiffinni allani aamma taamaattoq, ukiukkut aputikkoortunik angallavigineqartaqaaq, soorlu sisoraatilerlutik, qamuteralallutil aammalu piniariarlutik. Apilluarsimatillugu, silaannaap kissassusaata allanngorarnerata sivinganerillu aput sisoorsinnaatilersinnaasarpaa.

Toqqissisimanartumik ulorianartorsiornani angalaarsinnaaneq anguniarlugu suliniut ”SOLO – Sisimiut Oplands Lavinefare Oversigt”, lancerer Arctic DTU – Ilinniarfeqarfik Sisimiut-imit saqqummiunneqarpoq.

Postdoc Marco Marcer suliniut Qeqqata Kommunia peqatigalugu ineriartortippaa najukkamilu qamuteralattartut peqatigiiffiat, Qamuteralaat suleqatigalugit. Suleqatigiinnermi Sisimiut eqqaani aputip sisoorsinnaaneranut kalerrisaarisoqarsinnaaneq anguneqarsinnaalissaaq.

– Aqqutit pitsaasut Sisimiullu eqqaani aputip sisoornissaanut aarlerinaateqarsinnaasut sumiissusernissaat pisariaqarput. Aputip sisoorsinnaaneranut aarlerinaatillit sumiissusersiniarlugit ukiuunerani 2021-22-imi aputit sisoorsimasunut paasissutissat sumiiffinnilu aputip pissusaa misissorneqassaaq, Marco Marcer oqaluttuarpoq.

Ilisimatusartut ilaatigut aputit sisoorsimasut sumiiffiinut, annertussusaannut, aputit qaleriiaarnerisa pissusaannut suunerinullu (aput oqitsoq imaluunniit masattoq, qaffasissusaa, quasannera il.il) paasissutissat katersorneqassapput. Paasissutissat paasissutissanut pioreersunut apummut sisoorsimasumut tunngasut sanillersuunneqassapput. Taamaalillutik ilisimatusartut aputit sisuffiisa ilisarnaataat takusinnaalissavaat aputillu sisunissaanut aarlerinartut sumiissusissavaat.

– Neriuppugut suliniummi misilittakkat siunissami nuna tamakkerlugu aputip sisusarneranut sumiissusersiinermi iluaqutaasinnaassasut, Marco Marcer oqarpoq.

Erseqqinnerusumik paasissutissat

Siulittaasoq, Josephine Nymand, Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit, tlf. +299 287703, e-mail: jony@natur.gl

Allatsi Maliina Jensen, tlf. +299 222090, e-mail: malj@nanoq.gl

Share on facebook
Facebook
Share on email
Email
Scroll to Top