Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit Ilisimatusarfimmi, Pinngortitaleriffimmi, Asiami aamma Dronning Ingridip Napparsimavissuani ilisimatusarnermi suliniutinut arfineq pingasunut 1 millioninik aningaasaliivoq.
Saqqummerpoq 10. juni 2024
Ilisimatusarnermi suliniutit arfineq pingasut Nunatsinni Ilsimatusarnermi Siunnersuisoqatigiinnit Ilisimatusarnermut siuarsaanermut aningaasaliissutinit taperneqarput. Suliniutit ilaatigut puakkut nappaateqalersimanerup paasineqarneranit nakorsartinnerullu ingerlanneqarnerannik, ’machine learning’ atorlugu timmissanik nakkutilliinermi periutsip ineriartortissinnaaneranut misileraanissamik, aammalu ammassat kulturimi isumaqassusaat takussutissaqartinniarlugu missuinermik imaqassapput.
Aningaasaliiffigineqarput:
- Aili Labansen, Pinngortitaleriffimmi ilisimatooq, ‘machine learning’ atorlugu imaani timmissanik nakkutilliinermi periutsimik ineriartortitsisinnaanermut misissuinissamut. Suliniutaa pillugu uani atuarit
- Aviaja Lyberth Hauptmann, Ilisimatusarfimmi adjunkti, biologi Carsten Egevang peqatigalugu ammassat kulturikkut isumaqassusaannik takussutissaliornissamut. Uani paasisaqarnerugit
- Diana Krawczyk, Pinngortitaleriffimmi ilisimatooq, Nuup Kangerluani piffissap ingerlanerani sermersuup aakkiartornerani palæo-inuit nunasisarnerannut sunniuteqartarsimanersoq assiliorniarpaa. Suliniummi ilaatigut Frederik Fuuja Larsen, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfianilu aqutsisoq aamma professor Marit-Solveig Seidenkrantz Århus Universitetimi Institut for Geosciencemeersoq suleqatigissavai. Uani paasisaqarnerugit
- Kirsty Langley, Asiaq-mi ilisimatooq, Kangerluarsunnguami aput misissorniarpaa, tassani sunneeqatigiiffiit assigiinngisut naasut, uumasut, inuillu apullu misissussallugit. Uani paasisaqarnerugit
- Marie Louis, Pinngortitaleriffimmi postdoc, ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni aarluaarsuit assigiinngitsut marluusut siaruaakkiartorsimasut pillugit pinngortitaleriffimmi ingerlatsivimmut siunnersuinissamut tunngavissamik ineriartortitsiniarpoq. Uani paasisaqarnerugit
- Najaaraq Demant-Poort, Ilisimatusarfimmi ph.d.-nngorniaq, inooqataanermi tatiginninneq suliffeqarfinnullu tatiginninneq pillugit misissuiniarpoq. Uani paasisaqarnerugit
- Narissa Bax, Pinngortitaleriffimmi postdoc, imaani kulstofit qanoq annertutigisut qeqqussaniinnersut misissorniarpaa. Uani paasisaqarnerugit
- Umbreen Yousaf, Dronning Ingridip Napparsimavissuani nakorsaanerup puakkut nappaateqalersimanerup paasineraniit nakorsartinnerup ingerlanera misissuiffiginiarpaa – taannaavorlu Kalaallit Nunanni kræfti takussaanerit ilagisaat. Uani paasisaqarnerugit
Aningaasanik tapiissuteqarnermut tunngatillugu Nunatsinni Siunnersusoqatigiinni siulittaasoq Mitdlarak Lennert, oqarpoq:
Ilisimatusarnerit amomgaasaliiffiginerni nunatsinni ilisimatusartut taakkulu suleqataat isumassarsiamik ingerlannissaannut imaluunniit inuiaqatigiinni ilisimasassatut pisariallit misissuinissamut periarfissittarpagut. Takusinnaavarput ilisimatusarnermik siuarsaanermut aningaasaliissutinit taperneqartut suliniutinut minnernut misileraanermut atorneqartartut, kingornalu ilisimatusarnerni suliniutinut annerusunut ingerlaqqittartut. Suliniutini alloriarnerit malinnaaviginissaat taakkunanilu ilisimasat nutaat saqqummertussat qilanaaraakka.
Ilisimatusarnerunissamut aningaasaliineq
Nunatsinni ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit nunap iluani aningaasaliissutit Ilisimatusarnermik siuarsaanermut aningaasaliissutit og Ph.d.- aamma postdoc-imut aningaasaliissutit ingelataraat. Aningaasaliissutit nunatsinni ilisimatusarnerup, taassuma iluani ilisimatusarnermut ilinniarnerup siuarsanissaat siunertaraat.
Ilisimatusarnermik siuarsaanermut aningaasaliissutit sumiiffinni aalajangersimasuni ilisimatusarnikkut ilisimatusarfiit, suliffeqarfiit, ingerlatsiviit inuiaqatigiinnilu innuttaasut akornanni suleqatigiissutinik siuarsaasussatut aaqqissuussaapput. Tassani misissorneqarniartut suunissaat killilersorneqanngillat. Aningaasaliissutit 2024-mi aningaasaqarnikkut inatsisitigut 1,2 millioner kroninik aningaasaliiffigineqarput, ilisimatusarnermillu siunnersuusoqatigiit taamaammaat qinnuteqarsinnaasut annertussusaat 250.000 DKK killigitippaat.
– Ukiumut 1,2 millioner kroninik aningaasaliiffigineqarnerup nunatsinni ilisimatusarfiusut aningaasaliiffigineqarnissaminnut pisariaqartitaannut suli annikippallaarput, Mitdlarak Lennertip oqaatigaa.
Itisiliivoq:
– Nunatsinni ilisimatusartut nunani assigiinngitsuni aningaasaateqarfinnut qinnuteqakkajupput. Amerlanertigut iluatsittarput, aammali tamanna ilisimatusartut tapersersorneqarnerannut killiliisarluni. Nunatsinni ilisimatusarnernissamut piukkunnartorpassuit taamaalillutik piviusunngunngitsoortarput, tamannalu neriuutigaara siunnersuisoqatigiinni paasitititseqataaffigisinnaajumaaripput. Inuiaqatigiit ilisimatusarneq salliutissinnaassappassuk iluanaassagaluarput, tassuunami assigiinngitsutigut inuiaqatigiinnut, pinngortitamut, kulturimullu ilisimasaqarnerulersitsillunilu inuussutissarsiornermi ineriartornermut tunngaviusinnaavoq.
2024-mi lisimatusarnermik siuarnsaanermut aningaasaliissutit kisitsisinngorlugit
Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit Ilisimatusarnermik siuarsaanermut aningaasaliissutit qinnuteqarnermut killigitami ulloq 1. marts 2024. 12-it katillugit qinnuteqaatit tiguaat.
Qinnuteqartuni naatsorsuutit tamarmik katillugit aningaasartaraat 8,5 mio. kroningajaat, taakkunannga ilisimatusartut aningaasaliissutinit katillugit 1,5 millioner kroninik qinnuteqarput suliniutinut ilisimatusarfimmit ataatsimit annerpaamik 100.000 kr.-ullutik, suliniutillu minnerpaamik suliffeqarfinnit marluusunit suleqataaffigineqartunit 250.000 kr.-ullutik.
Arnat qinnuteqartut 11-upput, ataaseq angutaalluni, aningaasaliissutaasullu arfineq pingasuusut tamarmik arnanut tunniunneqarput.
Suliniutit taperneqartut tamaasa pillugit uani paasisaqarnerugit.
Attavissat
Maliina Jensen, allatsi, Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit, tlf. +299 361200, e-mail: maje@nis.gl
Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit siulittaasoq Mitdlarak Lennert, e-mail: miilla@lennertconsult.gl
