2018

Aningaasaliissut I

 

Aqutsisoq:
Anne Lisbeth Schmidt

Sammivik suliffillu:
Inulerineq (Humaniora) / Nationalmuseet, Forskning, Samling og Bevaring, Danmark

Qulequtaq:
SKINDDRAGTER FRA INUIT
Analyse af formgivning, dyreart og materialeforbrug til identifikation af historiske dragter
(Kal.: INUIT ATISAAT AMMIT Atisaatitta oqaluttuassartallit suussusernissaannut ilusilersornerinik, uumasut amiinik atukkat suunerinik atortussianillu atuinernik misissueqqissaarneq)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Danmarkimi Nationalmuseummi Nunatsinni Inunnit Amerikallu Avannarlermit amernik atisaliaannik oqaluttuassartalinnik katersaateqarnerpaavoq, sisamararterutaalli pigisatut kisitsisaatigineqarnertik annaanikuuaat.
Taamaasilluni allagaatitut paasissutissat inuiaassusiinerit, suiaassusiinerit, ullulersuinerit, katersat, suminngaanneernerit il.il. annaaneqarnikuupput. Atisat ilisimatusarnermi piorsarsimassusermilu naleqanngillat ataqatigiissuserneqanngikkunik.
Atisat immikkuualuttortaanik INUIT ATISAAT AMMIT ingerlannerani ilisimatusarneq tunngavigalugu inuiaassutsit, suiaassutsit, ulluliinerit il.il. suussusersiornissaannut aqqutissiuussinissaq pilersinneqassaaq. Suussusersiornissamik aqqutissiuussineq pingasunik ataavartunik uuttuisunik suussusersinermi periuseq nutaaq tunngaviuvoq: 1) atisat immikkoortuinik ilusilersuineq naleqquguk taaguutissamik aalajangiinermi suiaassusermillu malillugu atassuteqartarneq, 2) ammit uumasut suup amianit suunerinik tappiorannartunik allisitsiut atorluni meqqunik aalajangiineq aamma DNA-mik misissueqqissaarneq ilanngullugu 3) atortussianik atuinernik 2D-tut 3D-tullu uuttortaalluni aalajangiineq. Periutsit tamarmik amernut siiasunut qajassuunnarput.
Suiaassusiinissamut aqqutissiuut iluaqutigalugu immikkuualuttunik allattuiffimmi paasissutissanik nalaatsuinerit ilisimatusarfigineqassapput. Ataqatigiinnerit annaaneqarsimasut – naatsorsuussatut – immikkuualuttunik allattuiffiup pigisatut kisitsisaatit pilerseqqinneqassapput, taamaasilluni katersaatip piorsarsimassutsikkut oqaluttuarisaanermi naleqassusaa pilerseqqinneqarluni.
Katersat allattuiffimmi suussuserneqaqqinngitsut ilimagisatuut kisitsisilersorneqarsimassanngillat pigisaatit allattorsimaneri malillugit. Katersammi suussusernerinik aalajangiinerit aamma atortussianik atuinerit taaguutinik immikkoortunillu aalajangiinerit ammit suut atorlugit atisaliaanerinik qangalu atisaliarineqarsimanernik annertuumik sunniuteqartussaapput.
Suussusersiorluni aqqutissiuut katersat kukkusumik kisitsisilersorneqarsimanersut misileraatiginiarlugu atorneqarsinnaavoq. Periuseq Inuit atisaataannik katersugaasivinni tamani atorneqarsinnaavoq.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Ph.d.-nngorniut tamanut ammasuuvoq sammisarlu ataasiinnaq pillugu allaaserinninnermik saqqummersitsinerussalluni (saqqummersitsivilli killilik).

Kingusinnerusukkullu Nationalmuseummimi allaaserisat arlallit akornanni saqqummersinneqaqattaassalluni (PNM), ilimanartumik 2020-mi.

Allaatigisat aamma arlallit saqqummersinneqassapput, ilisimatusarnermut tunngasut aamma akunniliulluni paasissutissiissutitut ph.d.-nngorniarluni illersuereernerup kingorna.

 

Aqutsisoq:
Dorthe Petersen

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Asiaq – Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarnerit

Qulequtaq:
Suspenderet sediment i Grønlandske søer – pilotprojekt
(Kal.: Nunatta tasiini kinnerit ujarai imermut akulerussimasut – piareersaatitut sammisaq)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Nunatta tasiini kinnerit ujarai Sermersuup aputaanit iminngornernit tatsiniittut ernganik akulerussimasut imartussusaat allanngorarnerilu pillugit ilisimasat annikittuararsuupput.
Nunatta Sermersuanit aput iminngornikoq aseqqorissunik, uumassuseqanngitsunik annertuunik kuugutsitsisarpoq. Sermermiit imarmut kuugutsinneqarnermini kinnerit ujanngortarput tatsini kuunnilu sinnerilu immap avatangiisaanut annguttarlutik.
Kinnerit ujaranngornikut nerisareqatigiiaanut annertuumik sunniuteqartarput kinnerit ujarai imermut akulerussimasut tangiusat issornikut pineqarsinnaassusaat qaamarngullu erngit iluannut qinngorsinnaaneri sunnertarmagit (Hawkings et al. 2015, Bhatia et al. 2013). Kinnerit ujarai imermut akulerussimasut imarisaattaaq inuiaqatigiit soorlu erngup nukinganik nukissiuutitut iluaquteqarnermut sunniuteqartarput. Nunatsinni sumiiffinni erngup nukinganik pissarsiarinnissinnaaffinni tassaapput tatsit sermip aannarata iminngortunit kuuffigineqarnikkaat taamaasilluni Nunatta Sermersuanit kinnerit ujaqqanik imermut akulerullutik. Atortussiaq imermiittoq akulerussimasup erngup nukinganik kaavittut nungullartarpai nukissiorfinnillu atortussiaateqarnermi aserfallatsaaliinermilu aningaasartuutit sunnertarlugit.
Uani pilersaarutitut suliniummi imermik misileraatinik ulloriaasakkullu assilisanik imaqartunik, Nunatta Sermersuup aanneranit kuulluni iminngortitaanik kuuffigitittunit Nunatta tatsit kinnerisa ujarai imermut akulerusimasut imartussusaat pinngornerisalu allanngorarneri ilisimasaqarneq siulleq aqqutissiuunniarlugu ilisimasanik pioreersunik nutaanillu ilanngussissaaq.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Asiaq ermit pillugit ukiumoortumik Nukissiorfiit Namminersorlutillu Oqartussallu atuisunik ataatsimiisitsisarpoq. Nukissiorfiup erngup nukinganik nukissiorfiit Nunatsinni pilersereernikut ingerlatarai. Namminersorlutik Oqartussani Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Nunatsinni enrgup nukinganik periarfissaasinnaasut nunanut allanut tuniniaanertik anneertusarniarlugu ukiuni makkunani suliniuteqarpoq. Pilersaarutitut suliniummit inernerit atuisut ataatsimiinnerannut saqqummiunneqarumaarput, taamaasillunilu kikkuugaluarnersunut naatsorsuutigisamik inuiaqatigiinnut tunngatillugu soqutigineqarnerusumik suliffeqarfinnut toqqaannartumik ingerlateqqinneqarumaarlutik.
Tatsini kinnerit ujarai imermut akulerussimasut oqaluttuassartallit pillugit paasissutissat nutaat pilersaarutitut suliniummi pilersaarummut suliniummut annertuumut PROGLAKE’imut (Carlbergfond’imit aningaasaliiffigineqartumit) malisungaannarluni ilanngusseqataassaaq, Ilanngussaq 1 aamma 2-miittut allaatigisat paasissutissiinerusut takukkit. Naatsorsuutigineqarpoq inernerit sammisaqaqatip paasisaa naapertorlugu nalilertereerlugu ilisimatusarnermik allaaserisatut ilanngutassiarineqassasut. Pilersaarutitut suliniutinut allanut paasissutissat atorsinnaasunngortinneqassapputtaaq.

Inaarutaasumik nalunaarusiaq:
Suspenderet sediment i grønlandske søer – pilotprojekt

 

Aqutsisoq:
Eva Garde

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Grundstofanalyse af narhvaltænder – fungerer narhvalens tand som et klimaarkiv?
(Kal: Qilalukkat tuugaavisa pinngoqqaataannik misissueqqissaarneq – qilalukkap tuugaava silap pissusianik toqqorsiviua?)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Qinnguartaalluni qaammartitsilluni neriusaatut qalipaatinik uuttortaalluni assiliineq (XAF) atorlugu pinngoqqaatinik misissueqqissaarnerit siunertanut assigiinngitsunut, tamatumani silap pissuserisarsimasaanik qangaanerusorlu immap avatangiisaata allanngorarsimaneranik tulleriaareqqinnermut, ilanngullugu soorlu pinngortitaasunik immami mingutsitsinermik ujaqqat aatsitassat oqimaatsut kimittussusaannik misissuinermi atorneqarsinnaapput. Qilalukkap tuugaava qinnikaartoq alliartortarpoq qilalukkap utoqqaliartornera ilutigalugu piffissamilu nangittaqattaartutut qilalukkap ukiui malillugit alliartortarluni. Tuugaaq qaleriiaarluni sanarfisarpoq ukiumut ataatsimut ipattutut. Tuugaat pilersaarusiaralugu suliniummittussat Tunumi Kitaanilu Nunatsinni piniakkanit katersaapput 1940-kkuniillu 2017-ip tungaanut nangittaqattaartumik takutitseqqippoq. Maligaasat atorlugit iluani sequtserisuunngitsoq XRF atorlugu misissuinermi tuukkat ipaat imaluunniit ukiukkaarlugit pinngoqqaatiminnik kimittussusaat allattorneqarsinnaapput. Isummiussaagallaraarput Nunatsinni avatangiisinut tunngasut allanngorarnerit silap pissusiata allanngorarnerani qilalukkap tuugaavini ipannguuttartut, taamaasillutik immikkuullarissutut ‘sila pillugu toqqorsivittut’ atorfeqarlutik. Tuugaaq taamatuttaaq pinngoqqaatit ataqatigiissaanerannik qilalukkap sumiiffia najoqqutaralugu toqqorsiviuvoq. Pilersaarusiatut suliniutip anguniagaraa 1) avatangiisinut tunngatillguu allanngorarnerit uppernarsaasiineq, XAF-i atorlugu pinngoqqaatit ataqatigiissaarnerinik Issittumi imarmi misissueqqissaarnerit aamma 2) Nunatsinni qilalukkat amerlassusaasa agguataarneqarnissaanut siunertaasinnaasutut pinngoqqaatit ataqatigiissaarnerinik misissuineq.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Nunatsinni inuiaqatigiinnut piorsarsimassutsikkut qilalukkat pingaaruteqartorujussuupput Nunatsinnilu qilalukkat pillugit ilisimalikkat soqutigineqarlutik. Qilalukkat tuugaavi pilersaarutitut suliniummi Nunatsinni piniartut suleqatigalugit katersaapput. Isiginnaagassiat, assit, ilutsit allatallu aqqutigalugit pilersaarusiatut suliniutip killiffigisartagassai tamaasa akunniliulluta paasissutissiissutiginiarpagut Pinngortitaleriffiullu nittartagaani isiginnaagassianik aalasunik aalanngitsunillu assitalinnik ikkussisoqassalluni. Isiginnaagassiaq aalasunik aalanngitsunillu misilittaanermi assilisanik tuukkallu maligaasat atorlugu XRF ilui misissuinernik SNM-ikkut tulliullugulu nalunaarsuutinik katitersorneqassaaq. Iisiginnaagassiami allattukkanik, ilutsinik oqaluttuartumillu inernerit saqqummiunneqassapput. Taamaasilluni Nunatsinni inuiaqatigiit uumassusilerisut suliaat periusaallu qilalukkallu pillugit ilisimaligaat ilisimatusarnermik akunniliulluni paasissutissatut saqqummiussatigut paasisaqarfigilissavaat.

Ukiumoortumik nalunaarusiaq:
Grundstofanalyse af narhvalstænder – fungerer narhvalens tand som et klimaarkiv?

 

Aqutsisoq:
Jordi Cristóbal Rosselló

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Asiaq – Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarneq

Qulequtaq:
Chasing Clouds or how do Cloud Dynamics Influence Arctic Hydrology

Allaatigisaq:
Surface air temperatures in the Arctic have shown a significant increase especially in the past few decades. Arctic amplification (more pronounced increases in air temperatures in the Arctic compared to other parts of the globe), is causing significant impact on the environment: the melting of snow and ice, sea-ice retreat, a rise in the global sea level and increases in precipitation and local evaporation are just some of the consequences of the Arctic being a warmer place. Warming processes in the Arctic are strongly linked to cloud cover and water vapor dynamics that influence downward longwave radiation. While clouds reduce the shortwave flux to the surface through their high albedo, cloud cover augments the downward longwave flux to the surface increasing surface warming. Therefore, clouds play a key role in the Arctic by modulating downward and upward surface radiation. The overarching science question addressed by this project is how cloud dynamics influence hydrological processes in the Arctic. To address it, we will integrate remote sensing imagery, field instrumentation and modelling approaches from the plot to the regional scale at Disko Bay to: 1) locally analyze the effect of cloud cover and type on the shortwave and longwave radiation balance and river discharge and; 2) regionally map and validate cloud cover and type.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit:
This dataset will be of significant scientific value in better understanding the physical interactions within Greenland ecosystems, especially the hydrologic cycle. Greenland’s future infrastructure development and resource exploration also requires an understanding of the current and projected land surface hydrology as it relates to climate warming trends. In a country that is vast, rugged, and largely not amenable to rigorous field testing, remote sensing arguably provides the only feasible way for mapping and understanding the underlying Earth processes driving the surface changes at large watershed or regional scales. This project is also embedded in the GEM (www.g-e-m.dk) research activities and, thus, will cater an active Greenland ecosystem research community. Additionally, this project has the potentiality to yield direct economic benefits for Greenland because local and spatially distributed cloud cover and type is critical for projecting water availability, for managing water as well as for aviation planning. Moreover, more than 40% of the Greenlandic population lives in the Disko Bay area and relies on a subsistence economy based on fishing and hunting. Thus, changes in surface warming patterns may exert a strong influence on these natural resources affecting Disko Bay’s population economy and way of life. A local and spatial quantification of the cloud effects on Arctic warming will help mitigating these effects by serving as crucial input data for local and regional Government planning.
The outcomes of this project will be: a) calibration and validation of the methodology framework (see Fig. 1) using selected data from 2016 to present; b) dataset and maps of cloud cover and type for selected periods from the Disko Bay area; c) submission of at least one scientific paper to a peer-reviewed journal. The resulting cloud type and cover maps will be available through Asiaq’s webpage following OGC international metadata standards. 

 

Aqutsisoq:
Rasmus Hedeholm

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Radiocarbon referencekronologi på sælkæber
(Kal: Puisit alleruisa kulstoffimik qinngorneqarnerinik innersuussilluni piffilersuineq)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Immami uumasunik uumaneqqortuunik qanoq utoqqaatiginerinik aalajangiiniarneq ajornakusoortorujussuuvoq periutsillu arlallit atorneqartariaqartarlutik. Periuseq qaartitsisimanerit malillugit piffissaliilluni allanut naleqqiulluni nutaajuvoq. Qaartitsisimanerit malillugit innersuussilluni piffissalersuinermi sumiiffik tunngavigineqaraangat eqqornerusarpoq. Atortut qanoq utoqqaassuseqarnermik qangalu pisaasimanermik ilisimasaqarfiusunik innersuussilluni piffilersuineq pilersinneqartarpoq. Nunatta imartaani innersuussilluni piffilersuisoqarnikuunngilaq, ingammik imarmi itisuumi.
Ukiuni 60-ni kingullerni Pinngortitaleriffiup puisit allerui katersorsimasaat suliniummi uani atorniarpavut. Alleqquni tamani qanga sumilu pisarineqarsimanermik puisillu utoqqaassusaannik paasissutissartaqarput. Taamaammat alleqqut innersuussilluni piffilersuinissamik pilersitsinissamut atorneqarluarsinnaapput.
Alleqquni tamani kigutit tamarmik atugassamik annikitsumik qillerilluni peersisoqartassaaq kulstof qinnguisuusup annertussusaa (14C imaluunniit kulstof qinngornertalik) aalajangerniarlugu. Taamaasiornermi puisit alleruinit tamanit naammattunit, taaguuserlugu ‘Qaartartup tillernera’, nassaarineqarsinnaasoq qangalu kalaallit nerisareqatigiianneernersoq aalajangerneqarsinnaavarput.
Innersuussilluni piffilersuinerup periarfissaqartoqalissaaq ass. tikaagulliusaap, qipoqqaap, qilalukkap, eqalussuup taartumik kukillup eqalussuullu utoqqaassuserisaanik maannakkumiit eqqorluarnerujussuarmik aalajangiisinnaalerneq. Innersuussilluni piffilersuinertaaq immap avatangiisiani suussutsit utoqqaassusileruminaatsunut arlalinnut atorneqarsinnaassaaq.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Ilisimatusaatitut atuagassiami inernerit saqqummersinneqarumaarput. Taassuma saniatigut suliniutinut allanut uunga suliniummut innersuussinertalimmik inernerit tunngaviliissapput.

 

Aqutsisoq:
Rasmus Nygaard

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Laksens udbredelse og bestandsstørrelse i Kapisillitelven bestemt ved el-fiskeri og eDNA
(Kal.: Kapisillit Kuuani eDNA sarfarlu atorlugu aalisarluni kapisillit siaruarnerannik amerlassusaasalu annertussusaannik aalajangiineq)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Kapisillit Kuuaniinnaq Nunatsinni kapisilik suffisarpoq. 2017-imi uppernarsivarput 1960-imiilli ikiliartupiloorsimasut. Sarfaq atorlugu aalisarluni misissuineritoqqat nutaallu ingerlanneqarsimapput kapisillilli tamarmik siaruarsimanerat misissorneqarsimanani. Qanoq siuarsimatiginerat tamaat aalajangerniarlugu ilisimatusarnermi periutsit assigiinngitsut marluk atorniarpavut, paasiniarniarluguttaaq ikiliartornerat suli ersiutaanersoq. Sarfamik atuilluni aalisarnerup saniatigut imermit DNA-nik katersissaagut (eDNA). Kapisileqarpat imermi eDNA-mik nassaartoqarsinnaavoq, periutsillu taakku ataqatigiissikkaanni kapisillit siaruarsimanerat amerlassusaallu ersarinnerusumik takuneqarsinnaalissaaq. Periuseq eDNA atorsinnaassappat kapisillit Nunatsinni kuunni allaniissinnaanerinik misissuineq ajornannginnerusoq sukkanerusorlu atorneqarsinnaalissaaq.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Inernerit Pinngortitaleriffiup nittartagaani akunniliulluni paasissutissiissutigineqassapput inernerillu ajornartinngippassuk ilisimatusaatitut allaaserisaqassaaq. Taassuma saniatigut Polarfronten isumaqatigineqareerpoq Kapisilinni kapisillit pillugit allaatigisaqassasoq. Suliani inernerit siulliit ilaajumaarput.
Kapisilinniinnermi najugaqartut, ingammik utoqqaat oqaloqatigissavavut kapisillillu aalisarneqartartut siornatigornit naleqqullugu qanoq amerlassuserisinnaasaannik eqqoriaanerat tusarniaaffigalugu.

 

Aqutsisoq:
Tenna Kragh Boye Hedeholm

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Prøvetagning af pukkelhvaler i Godthåbsfjorden ved brug af drone – pilotstudie
(Kal.: Nuup Kangerluani millalaartumik (drone-mik) atuilluni qipoqqarnik misilittaatissanik tigusinerit – piareersaatitut ilisimatusaat

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Nuup Kangerluani Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup ilisimatusaataanni siammasissuni qipoqqaat arlaleriarlutik tunngaviliisarput. Ullutsinni ilaatigut sarpinnik assiliinerit, aallaaseeraq atorlugu suaassutsinik ilaqutariaassutsinillu misissueqqissaarniarluni arferit sananeqaataasa minnersaasunik immini uumassuseqartunik tigusinerit, qipoqqaallu pilanneqarnikut timaannik ilusiliiniarluni pinngortitami uumassusilinni ataqataanerminni sunniutaat misissoqqissaarniarlugit uuttortaanerit katersorneqartarput. Pinngortitami uumassusilerinermi ilisimatusaatit annertunerpaartaat, kangerlummi arfernit pisartut, uumasut qanillattornissaat pisariaqartarput.
Misiliutit isumannaarniarlugit arferit sullunanngitsumik qanillinissaat sualuttumik ajornakusoorsinnaasarpoq ilaatigullu misileraat suussuseq ataaseq anguneqaraangat alla annaasariaqartarpoq. Assinganik umiatsiarsorluni uumasut timimikkut qasujaassusaannik ilisimatusartoqarsinnaanikuunngilaq.

Uani millalaartunik atuinerup takutissimavaa misissuutitut atorneqarsinnaasoq. Uani suliniummi qipoqqaat suussusaannik silaannarmillu millalaartumik atuilluni assiliinerit misissorneqassapput inerisarneqarlutillu, tamatumanit timimikkut angissusaat nalilerneqarsinnaanersut qanorlu arferit ukiup ingerlanerani arferit nalaanni oqimaallisartigisarnersut, ilanngullugu Nuup Kangerluani arferit anernerannik katersinissamut periarfissat misissorniarneqarput, soorlu arferup sananeqaatiminnik ilisarnaatitut takussutissaannik (DNA-mik) misissueqqissaarnerit.
Millalaartunik atuinerit maanna misilittaatinik katersilluartitsinerulersitsisinnaapput annertusaasinnaallutillu, ilanngullugu ilisimatusaatit nutaat periarfissaqartissinnaallugit.
Millataartunik atuilluni arfernik ilisimatusarnerit paasisimasaqarluartuunissaq pisariaqartippaa, soorluttaaq suliniummi tamanna Nunatsinnut angungiagarigaa.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Piareersaatitut ilisimatusaatip Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup nittartagaarni, facebookkimi aamma twitterimi najukkanilu tusagassiutitigut akunniliulluni paasissutissiisoqassaaq.
Paasissutissat ajornartinngippassuk ilisimatusaatitut allaatigisaq.

 

 

Aningaasaliissut II

 

Aqutsisoq:
Caroline Bouchard

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Aalisakkat: Distribution of fish and zooplankton around Greenland

Allaatigisaq:
Around Greenland, pelagic fish and zooplankton represent a major food source for marine mammals, seabirds and commercial fish species. However, scientific knowledge of Greenland pelagic ecosystems is limited. The project aims to map the current distribution of zooplankton and pelagic fish populations around Greenland as a baseline for future studies on climate change. Specifically, the project aims to: 1) assess the current composition, distribution and abundance of zooplankton and pelagic fish around Greenland; 2) study spatial patterns of polar cod recruitment; and  3) investigate the physical and biological drivers underlying these patterns. This project will be based on acoustic data and biological sampling conducted during the expedition GLACE (GreenLAnd Circumnavigation Expedition) organized by the Swiss Polar Institute. The main approaches will be to: 1) link the zooplankton and fish distribution data collected during GLACE with different parameters of the physical environment (e.g. salinity and temperature from the CTD deployments, glaciers observation), and with data on other trophic levels (e.g. primary producers, seabirds, marine mammals) according to possibilities offered by the other teams participating in the expedition and 2) compare our data with similar work being conducted by colleagues in the Canadian side of Baffin Bay and in the Svalbard area.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit:
The project principle investigator (Bouchard) and her home institution (Greenland Institute of Natural Resources) are dedicated to formulate research and monitoring programmes relevant to the Greenlandic society and to communicate the findings appropriately to politicians, administrators and the public. As such, the knowledge gained during this project will help the assessment of natural resources and provide scientific advice on managing fish stocks in Greenland. We will disseminate the project results to the scientific community with at least two scientific articles in highly-ranked peer-reviewed journals and two presentations at international conferences. We will also communicate relevant information about the project with the Greenlandic public using different platforms such as Internet home pages (natur.gl, gcrc.gl) and social media (GCRC Twitter and Facebook page).

 

Aqutsisoq:
Karina Hofman

Sammivik suliffillu:
Inulerineq (Humaniora) / Ilisimatusarfik

Qulequtaq:
Finding Your Own Voice in a Global Community
(Kal.: Nunarsuarmi ataatsimooqatigiiffiusumi nammineq oqaatsimik nassaarinninneq)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Tuluttut atuartitsinermi pilersitsilluni allassinnaaneq (Creative Writing) oqaatsitigullu pilersitsisinnaaneq nammineq allamiullu oqaasiisa akorngini oqaaseqarnermi pinnguarneq, assigiiaarnerusumik, oqallorissumik eqqornerusumillu oqaatsinik atuineq pillugu Nunatsinni meeqqat atuarfianni misileraaneq misilittaanerlu aqqutigalugu kajummissuseqarnerulersitserusulluni ilisimatusaatigalugu suliniut. Nunatsinni meeqqat atuarfianni tuluttut atuartitsinermi pilersitsilluni allassinnaaneq oqaatsitigullu pilersitsisinnaanermi ilikkariartornermik ilutsimik ineriartortitsinermik, misilittaanermik naliliinermillu aallartisaataassaaq.

Ilisimasanik siammarterineq meeqqallu atuarfianni ilinniartitsisunik akerleriinnik ataasiakkaanillu suleqatigiissitsilluni ingerlatsilluni sineriammi illoqarfimmilu pingaarnermi suleqatigiinnerit ilisimatusaatigalugu suliniummi sanarfineqassapput.

Anguniagaq:
Nunatsinni meeqqat atuarfiini oqaatsinik atuartitsinermi pilersitsilluni allassinnaanermik ilikkarnartup ilusilersorneqarnera misissorneqarnissaa, inerisarnissaa misilittarneqarnissaalu uuma ilisimatusaatigalugu suliniutip anguniagaraa.

Ilisimatusarnermi apeqqut:
Meeqqat atuarfianni pilersitsilluni allassinnaanerup eqqunneqarnerani qanoq ililluni tuluttut atuartitsinermi eqqortumik oqaaseqarneq oqallorissuunerlu siuarsarneqarsinnaava?

Tuluttut atuartitsinermi pilersitsilluni allannermut tunngatillugu piorsarsimassutsimillu ingerlatsilluni atuartitsinerup oqaatsitigut ineriartorneq qanoq it-p ikorfartussavaa tuluttut atuartitsineq?

Oqaatsitigut pilersitsisinnaanerup ineriartornera qanoq isilluni meeqqap eqqortumik oqallorissumillu oqalunnissaanik siuarsarsaataasinnaava?

Pilersitsilluni allassinnaaneq qanoq eqqarsaatersuutigalugu allamiut oqaasiinut ilanngunneqarsinnaava?

Atuartup ilikkariartornerata killiffia atuartullu nammineq ilikkariartornerminik killiffilersornera qanoq pilersitsilluni allassinnaanermut ilanngunneqarsinnaappat?

Ilinniarnerup imai akulerusimasut qanoq isillutik pilersitsisinnaanerup ineriartorneranut ilanngunneqarsinnaappat?

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Sammisannik toqqaallutik ilinniartuutikka tallimat suliniutip ilisimatusarnermik ikiortitut ingerlasunik meeqqallu atuarfianni suliniummi suleqatinik Nunatsinni meeqqat atuarfianni tuluttut atuartitsinermi ilisimasaminnik misilittakkaminnillu siammarterisunik una ilisimatusaatitut suliniut ilanngussivoq. Café’utigaluni sulliviit meeqqat atuarfianni oqaatsinik ilinniartitsisunut pilersitsilluni allaaserissinnaaneq pillugu ilisimasaqalerusuttunut namminnerlu atuartitaminnut isumassarsiaqarfigisassaminnik piviusunngortitserusuttunoortuupput. Suliniutigineqartumut tunngatillugu, oqaatsitigut suleqatigiilernissaq oqaatsinik sammisaqarluni atuartitsivinni tuluttoornermiit sapaatit akunnerakkaarlugit amerlanernik atuarneruffiusartuni, ilinniartitsisut oqaatsitisigut pilersitsisinnaanermik atuartitsinerminnut piviusunngortitsinissaat tulluuttuuvoq. Tulliullugu suliniut ilinniartitsisut sammisartik pillugu atuagassiaanni inooqatigiillu attaveqaataanni malinnaavigalugu periarfissaalissaaq. Itisilernerullugu pilersitsilluni allaaserinninneq oqaatsitigullu pilersitsisinnaaneq pillugu pikkorissarneq imaluunniit taassumannga piviusunngortitsinermik ikiorneqarnissaq atuarfiup kissaatigippagu ilisimatusarnermik eqimattanniittut iluaqutigalugit siunnersueqateqarnissaq isumasioqatigiinnermik aamma pikkorissarnermik ingerlatsinermut atuarfimmi tassani periarfissaalissaaq.

 

Aqutsisoq:
Lorenz Meire

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Greenland’s First Real-Time Online Water Temperature Measurements

Allaatigisaq:
The Greenland Ice Sheet is melting at an unprecedented rate, and as a result, the fjords and continental shelves around Greenland are exposed to an increasing freshwater runoff. In this project, we aim to further develop an existing network of moored instruments which record pressure, temperature and salinity in the fjord and install a new instrument in Nuuk. Scientifically, the goal of the proposal is to provide new data on seasonal changes in temperature and salinity at the mouth of the fjord, which will further complement the existing network and provide new inside on the physical dynamics at the mouth of the fjord ecosystem. Additionally, we aim to increase the public awareness of the Nuuk citizens for their fjords physical surrounding. Data collected by the new instrument will be shown online in real-time, allowing people to check and follow the changes in water temperature and salinity in Nuuk.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit:
Data from this project will be in real-time available on the new climate centre website (www.gcrc.gl) with explanation on physical processes in Greenland fjords. In this way we want to engage the wider public in the physical measurements we perform and the importance of it. To increase visibility, results will be presented in national (KNR, Sermitsiaq, Nuuk ugeavis) media.

 

Aqutsisoq:
Mie Winding

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Levende eller død
(Kal.: Uumasut toqungasulluunniit)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Tunup Avannaarsuani Yound Sund-imi imermi kumaat assigiinngitsuni amerlanerussuteqartut imermi uumasinnaassusaasa misissornissaa suliniummi anguniagaavoq. Uumasuaqqat (plankton) immami nerisareqatigiinni pingaaruteqarput nukissaq nerisareqatigiinni annernut ingerlateqqittarmassuk. Uumasuaqqat assersuutigalugu aalisakkanit, timmissanit arfernillu tuniniarneqartartunit nerisassaammata akuugaanerat annertussusaallu taamaammat pingaaruteqarpoq.

Issittup pigisaani sila allanngoriartupallappoq naatsorsuutigineqarporlu Nunatta ilaani kisassuseq ukiut hunnorujut tullerni celsius qulit ataatilaarlugit kissatsissasoq. Silap allanngornerata malunnartorujussuusup Nunatsinni Issittumilu pinngortitami uumassusillit ataqatigiiaarnerannut sunniuteqangaatsiassaaq. Ingammik sikunikkuartortarnerup allanngornera Sermersuarmiillu iminngorluni aannikup annertusinerata pinngortitami uumassusillit ataqatigiiaarnerat sunnerlugulu allanngortissavaa. Uumasuaqqat taratsup annertussusaata allanngorarneranik malussajasuupput kinguneranillu uumasuaqqat Nunatta kangerluini ataqatigiiaarnerat allanngussalluni.

Ulloq manna tikillugu Issittumi uumasuaqqat imermi uumasinnaassusaat pillugit ilisimasat killeqarput. Ajornartorsiut unaasimavoq misissugassanik katersinermi takujuminaattarsimammat uumasuaqqat sorliit katersorneqarnerminni uumasimanersut toqungasimanersulluunniit. Uani suliniummi uumasuaraq qalipaasissavarput tassanilu periusermi nutaami uumasuaqqat toqungasut uumasullu immikkoortissinnaalissallugit.

Inuiaqatigiinnut ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Suliniummi inernerit Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup Pinngortitaleriffiullu nittartagaanni akunniliulluni paasissutissiissutigineqarumaarput. Inernerit suliniullu inuiaqatigiinnut inooqatigiit attaveqatigiittarfianni soorlu facebookkimi Twitterimilu akunniliulluni paasissutissiisutigineqarumaarputtaaq. Naggasiullugu inernerit ilisimatusaatitut atuagassiami saqqummiunneqarumaarput. Nalunaarsukkat ilisimatusartut allaatigisaanniissapput.

Pinngortitami uumassusillit ataqatigiiaarnerannik nakkutilliivianut una suliniut ilanngunneqarpoq (Greenland Ecosystem Monitoring – www.g-e-m.dk). Greenland Ecosystem Monitoring (GEM) Nunatsinni silap nikerarneranit allanngorarneranillu sunniutit nakkutigalugit sammisat arlallit akorngini najoqqutassiivoq. Najoqqutassiaq silap annertunerusumik Issittumi tamatumanilu ingammik Nunatsinni allanngorarnera pillugu sunniutaalu ilisimatusaatitut ilisimasat tunngavilikkat aqqutissiornissaat anguniarlugu danskit kalaallillu akorngini suleqatigiinneruvoq. Nalunaarsukkat GEM-ip aqutsisoqarfiani pissutsinillu allattuiffinni saqqummiunneqarumaarput.

 

Aqutsisoq:
Morten Birch Larsen

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Brug af rejseskaller til fjernelse fra mindevand i en sulfid bioreaktor
(Kal.: Mikialersitsisartoq ikuallassaatilik atorlugu kinguppaat qalipai atorlugit imermik piiaaneq)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Aatsitassarsiornermi ilisimaneqarluarpoq saviminernik piiaaneq akornutaasoq. Savimerngit imermi immamilu uumassusilinnut navianartorsiortitsisinnaapput. Savimerngit pinnguutsiminnik eqiteruttarput Nunatsinni miluumasut arlallit saffiugassanik oqimaatsunik annertuunik peqalersinnaallutik nerineqaraangamillu savimerngit peqqissutsikkut navianaataasumik inunniilersinnaallutik.

Nunatsinni Maarmorilimmi, Ivittuuni Mestersvigimilu aatsitassarsiornerit kinguneraa saffiugassat annertuut aniasimaneri siunertaanngitsumik avatangiisimik sunniuteqarsimallutik. Larsen et al. (2018)-imi ilisimatusaatimi nutaajusumi takutippaa kinguppaat qalipaat ilippanangaartumik saffiuutissanik oqimaatsunik milluaqqasaraat taamaasillunilu avatangiisinut anianerit annikillisarlugit. Kinguppaat sukkunik arlalinnik katitigaasunik (polysakkarid: chitin) imaqarput uumassusillit arlallit katitigaasunut eqqaanartut (cellulose) savimingernik annertuunik milluaasinnaasut. Taamatuttaaq kinguppaat kulstoffimik uumassusilimmik imaqarput isaterneqarnerminni silaannartaqanngitsuliorsinnaallusunik. Kingunerisinnaasarpaa ikuallassaateqalerneq (S-) savimernginut nipputtussamik naqqanullu tigussaasunngorluni kivisussanngortumik kinninngorluni.

Suliniummi anguniagaavoq mikialersitsisartumi ikuallassaatilimmi kinguppaat qalipaasa saviminernik nipititsisinnaassusaat.

–  Mikialersitsisartumi ikuallassaatitartalimmi kinguppaat qanoq annertutigisumik nipititsisinnaassuseqarpat?

–  Naammattumik kinniliornissamut/nipititsilluarnissamut qanoq sivisutigisumik mikiartariaqarpat?

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Nunatsinni aalisakkanik suliffeqarfiit attavigineqarumaarput suliniut pillugu paasititsinissaq suleqatigiissinnaanerlu anguniarlugu.

Suliniummit inernerit paasiuminarsarlugu ilisimatusaatitut allaatigisaq Sermitsiaq-mi imaluunniit videnskab.dk-mi akunniliulluni paasissutissiissutigineqarumaarput. Periarfissaassaattaaq inernerit tamanut ammasumik oqalugiaatitut saqqummiunneqarnissaat.

 

Aqutsisoq:
Troels Riis Larsen

Sammivik suliffillu:
Inulerineq (Humaniora) / Ilisimatusarfik

Qulequtaq:
Grønland under 2. verdenskrig
(Kal.: Sorsunnersuup Aappaata nalaani Nunarput)

Allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Sorsunnersuup Aappaata nalaani Tysklandip Danmarkimik tiguaanera Nunatsinnut annertuumik ulloq manna tikillugu inuiaqatigiit kalaallinut malunnaataasumik kinguneqartitsisimavoq. Uani ilisimatusaatitut suliniummi allannguutaasut sorsunnermillu aqqutissiuutaasimasut annertuut marluk immikkut isiginiarneqassapput. Allannguut annerpaaq oqaluuserisassanngortinneqarpoq 1940-mi Nunatta sumiinnera pissutigalugu killiffianik allannguineq, Nunatta pallinneqarsinnaassutsimigut inissisimanera sumiinnini pissutigalugu inuiaqatigiinnik suliniuteqarnermi akersuuffinngormat. Sorsunnersuup Aappaata nalaani Nunarput sumiinnini pissutigalugu aatsaat iluamik sumiiffinni inuiaqatigiinnik suliniuteqarnermi soqutiginarsivoq; nunami aatsitassanik, nunap inissisimaneranik silaanillu pissutsit pilliutigineqarlutik. Allannguutip aappaa oqaluuserisassanngortinneqarpoq Sorsunnersup Aappaa Nunarput ammarneqarmat nutarterneqarmallu.

Uani suliniummi atortut nutaat najoqqutaralugit qulaani taaneqartut allannguutit marluk erseqqissarneqassapput:

  1. Sorsunnersuup Aappaata nalaani Nunarput pillugu maanna ilisimatusarneq siaruarsimavoq amigaateqartorujussuullunilu. Ingammik Akilinerup (Canada), Tuluit Nunaata, Norgep Tysklandillu Nunarput pillugu akersuunnermi inissisimanerat erseqqissarneqarpianngillat.
  2. Sorsunnersuup Aappaata naaqqammernerani Danmarkip Nunatsinnik ulloq manna tikillugu aqutsisimanera isiginnittaaserisimasaalu kimigiiserfigineqalersimanera ilisimatusarnermi ullutsinni akuerisaavoq. Ilisimatusarnermi qaqutikkut misissuiffigineqartarpoq Nunatsinni inuiaqatigiit sorsunnerup nalaani qanorpiaq allanngorsimanersut.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnillu paasissutissiinermut periutsit pillugit allaatigisaq danskisuumit nutsigaq:
Sorsunnersuup Aappaata nalaani Nunarput pillugu allaaserinnilluni oqaatsini ukunani pingasuni saqqummiunneqassaaq: kalaallisut, danskisut tuluttullu.

Suliniummut atatillugu allaaserisarpaalunnik suliaqarneq.

Eqqaamasat nunguvinnginnerini Nunatsinni sorsunnerup nalaani inuusimasunik apersuineq.

 

Akunniliulluni paasissutissiisoq / danskisuumiit kalaallisuunngortitsisoq:
Arnajaaq Lynge, MSSc