2018

Decembari

Polarforskerdag’i Aalborgip ilisimatusarfiani (Aalborg Universitet) decembarip arferngani ingerlanneqarpoq, tassani siulittaasoq Josephine Nymand ilaasortallu Gitte Adler Reimer Morten Meldgaard’ilu peqataallutik.

Polarforskerdag’i ukiumoortumik ingerlanneqartarpoq, danskit Issittumi ilisimatusarnermik ingerlatsisut ingerlataannik. Ataatsimoornerup anguniagaraa Issittumi ilisimatusarnermik ullutsinni sammineqartut saqqummiunneqarnissaat. Ukioq manna saqqummiinermi sammineqarpoq Issittumi ilisimatusarneq siunissami.

Nalunaarusiaq uani atuaruk

 

Novembari

Nordic Open Science Conference 2018

Ataatsimeersuarnerup anguniagaraa Nunani Avannarlerni aaqqissuusseqatigiit, ilisimatusartut, ilisimatusarfiit assigisaallu ‘Open Science’ eqqartuiffiginissaat, qanorlu killeqanngitsumik ilisimatusarnermit inernerit ammasunngortinnissaannut isumannaarinninneq.

Nordisk Ministerråd’ip akisussaaffiata iluani kissaataavortaaq kikkut tamarmik ilimatusarnermit inernernik ammaaffigineqarnissaannut qanoq isumannaarinninnissaq immikkut isiginiarneqarnissaa.

Peqataanermi anguniagaavoq Nunatsinni soqutigisanik ilanngussinissaq Nunanilu Avannarlerni suliniutissatut pilersaarutinik paasissutiffiigineqarnissaq.

Nordic Open Science Conference Stockholm’imi Sverigemiittumi novembarip 16-iani ingerlanneqarpoq. Siulittaasoq Josephine Nymand siunnersuisoqatigiit sinnerlugit NordForsk’imi siulersuisuini nakkutiginnittutut peqataavoq.

Nalunaarusiaq uani atuaruk

NordForsk’i aaqqissuussaavoq Nordisk Ministerråd’ip ataani Nunani Avannarlerni ilisimatusarnermik aamma ilisimatusarnermi attaveqarfinnik suleqatigiinnermi aningaasaliisartoq aaqqissuussisartorlu.

 

Oktobari

2nd Arctic Science Ministerial Meeting

Ilaasortaq Gert Mulvad 25-26’ani Berlin’imi Tyskland’imiittumi  Issittumi Ilisimatusarneq pillugu Naalakkersuisut Aappassaaneerlutik Ataatsimiinneranni peqataavoq.

Nunatta nalunaarusiaani Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit peqataanissaat ataatsimeersuarnermik anguniagaavoq, Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit suliaqarnerat periusissiaallu ataatsimeersuarnermi ataatsimoorussamik nalunaarummi Joint Statement’imi ilaatinneqarluarput. Siunnersuisoqatigiit sinnerlugit ilaasortaq Gert Mulvad peqataavoq.

 

Sammisaq 1. Strengthening, Integrating and Sustaining Arctic Observations, Facilitating Access to Arctic Data, and Sharing Arctic Research Infrastructure

  • Progress towards an integrated Arctic observing system
  • Enhanced cooperation and new activities from Space Agencies
  • International access to infrastructure
  • Increased data access and cyberinfrastructure
  • Increased cooperation on new observation technology and methods

 

Sammisaq 2. Understanding Regional and Global Dynamics of Arctic Change

  • Increased predictive capabilities and skills
  • Increased Cooperation on Understanding the Arctic System
  • Sea ice
  • Marine ecosystems
  • Arctic Ocean seafloor
  • Terrestrial ecosystems
  • Freshwater ecosystems
  • Wildlife
  • Permafrost and Methane
  • Ice sheets, glaciers and sea level
  • Economic drivers

 

Sammisaq 3. Assessing Vulnerability and Building Resilience of Arctic Environments and Societies

  • Identifying risks and minimizing impacts of climate and global changes
  • Developing adaptation and resilience-building strategies
  • New technologies for improving sustainability of the Arctic
  • Increasing awareness and building adaptive capacity
  • Protocols for equitable, ethical engagement and involvement if Indigenous
  • Knowledge and communities in research

 

Assit seqersitat uani takukkit
Pilersaarut uani atuaruk
Nalunaarusiaq uani atuaruk

 

 

Oktobari

Arctic Circle Assembly 2018

Siunnersuisoqatigiit Allatseqarfillu naapeqatigiinnermi peqataapput Harpa’mi Reykjavík’imiittumi, Ìsland’imi, oktobarip 19-ianiit 21-at ilanngullugu ingerlanneqartoq.

Arctic Circle Assembly’p ingerlanneqarnerani saniatigut ataatsimiittoqarpoq. Siunnersuisoqatigiit kineser’it ilisimatusartut ataatsimeeqatigivaat, Ìsland’imi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata ammaanersiorneqarnerani peqataapput, Friends of the North’imi peqataapput allanilu ataatsimiinnerni Siunnersuisoqatigiit suliaminnut atatillugu soqutigisaannut tunngasunik peqataapputtaaq.

Saamimmit: Siulittaasup tullia: Thomas Ingeman-Nielsen, ilaasortaq Gert Mulvad, siulittaasoq Josephine Nymand, ilaasortat Morten Meldgaard, Gitte Adler Reimer aamma Daniel Thorleifsen.

Arctic Circle Assembly nunat akorngini Issittup siunissaa pillugu oqaloqatigiinnermi suleqatigiinnermilu attaveqaqatigiiffinni annerpaartaraat. Naalakkersuisut, peqatigiiffiit, kattuffiit, ilisimatusarfiit, isummersuitsit, avatingiitsit pillugit peqatigiit, nunap inoqqaavi, innuttaasut pineqartut Issittumilu ineriartornermik Nunarsuarmillu taassumannga sunniutaanik soqutiginnittut peqataaffigisaat Inuinnarnik naalakkersueqataatitsilluni isummanik siaruarteriffiuvoq. Partiilersuunnani aningaasarsiutaananilu aaqqissugaavoq.

 

Allatseqarfik Inuit ataatsimiinneranni peqataavoq, tassani sammisassatut siunnersuuteqarneq ingerlanneqarluni.
Allatseqarfik aamma allagartarsuarmik siaartakkamik pisup ingerlanerani tamaat saqqumitsitsivoq:

 

Ìsland’imi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia

Siunnersuisoqatigiit Allatseqarfillu Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata ammaanersiornerani najuupput, nutaarsiassaq uani takuuk.

Ìsland’imi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfiata ammaanersiornerani Siulittaasup tullia Thomas Ingeman-Nielsen.

 

Maine – Greenland Networking Event

Siunnersuisoqatigiinni siulittaasoq Josephine Nymand, ilaasortat Daniel Thorleifsen Gert Mulvad’ilu aamma siunnersuisoqatigiit Allatseqarfianni allatsi Arnajaaq Lynge pisumi oktobarip 19-ani peqataapput.

Namminersorlutik Oqartussat Maine’imilu naalakkersuisoqarfik, USA’mi guvernør’i, Paul R. LePage Issittumilu Siunnersuisoqatigiinni (Arktisk Råd / Arctic Council) immikkut aallartitaat peqataapput naatsumik ilisimatitseqatigiinnermi eqqartuinermilu suut periarfissaanersut qanorlu assartuineq inuiaqatigiitta ataqatigiilersinneraat.

Oqaloqatigiinnerup imarai Nuuk City Development’imit Nunattalu mittarfinnik allisaanissamut iluarsartuullug pilersaarusiaannut tunngasut paasissutissat kingulliit ilanngullugit takutsitsinerit aamma Air Greenland’imi, Royal Arctic Line’imi Eimskip’pimilu aqutsineq sulisoqarnerlu.

Nuummi Portland’imilu Maine’imiittumi talittarfissuit Reykjavík’ikkoorlutik 2019-imi container’inik sullissineq aqqutigalugu attaveqalertussaapput. Ataatsimiinnermi misissorneqarpoq qanoq ingerlasussanik piareersarneq aqutsinerlu atorluarneqarsinnaanersoq tamanut iluaqutissanngorlugu.

Aaqqissuussap imarivaattaaq pioreersunik siunissamilu ilisimatusarfinnilu ilinniarnermi paarlaasseqatigiinneq pillugu eqqartueqatigiinneq, tassani siunnersuisoqatigiit eqqartueqataapput.

Nalunaarusiaq uani atuaruk

 

Wilson Center

Siunnersuisoqatigiit Wilson Center’imut siunnersuisutut ataatsimeeqataapput sisamanngorneq oktobarip 18-iani, nal. marluniit pingasunut.

Ataatsimiinneq Arctic Circle Assembly’p saniatigut pivoq ingerlanneqarlunilu Hotel Marina’p ataatsimiittarfiani, Reykjavík, Ìsland’imi.

Ataatsimiinnermi peqataapput Washington’imi Kalaallit Nunaata Sinniisoqarfia, Pinngortitaleriffik aamma Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik.

Nunatsinni ilisimatusarnermik akunniliulluni paasissutissiisarneq pillugu amerikarmiut Nunatsinni ilisimatusarnerat tunngavigalugu siunnersuineq ingerlanneqarpoq.

Wilson Center pillugu atuarsinnaavutit uani
Nalunaarusiaq uani atuaruk

 

Friends of the North: Alaska & Greenland

Siunnersuisoqatigiit Allatseqarfiallu ilasseqatigiinnermut qaaqqusaapput tallimanngorneq oktobarip 19-ani pisumi; The Arctic Encounter, U.S. Senator Lisa Murkowski, Namminersorlutik Oqartussat aamma Wilson Center ilisatititsisuupput. Ilasseqatigiinneq Arctic Circle Assembly 2018-imut atassuteqarpoq.

Kineser’it ataatsimeeqatigineri

Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit tallimanngorneq oktobarip 19-iani ‘China – Greenland Research and Educational Meeting’-imi peqataapput – ataatsimiinneq marlunngorneq oktobarip 23-ani pisussaagaluaq Siunnersuisoqatigiit 22-ani Reykjavík’imiit aallartussaammata nuunneqarpoq.

Ataatsimiinneq Kina’mi innuttaasut kunngiitsutut naalagaaffimmi imarpissuanik aqutsisoqarfiat Namminersorlutillu Oqartussani Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfiunikuusorlu iluminni isumaqatigiissutitut eqqaamaqqussutaat tunngavigalugu ataatsimiittoqarpoq; tamannalu aaqqissorneqarpoq ilisimatusarnermik ataqatigiissaarisumit Sten Lund’imit, Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit, Namminersorlutik Oqartussat.

Pilersaarut allaqqitassiaq uani atuarsinnaavat (tuluttut)
Kina’miut peqataasut allattorsimaffiat uani atuarsinnaavat (tuluttut)
Eqqaamaqqussutitut isumaqatigiissut uani atuarsinnaavat (tuluttut)

Siulittaasoq Josephine Nymand NIS pillugu saqqummiivoq:

(tuluttut)

 

Aggusti

USA – Greenland Research and Educational Workshop

Pinngortialeriffiup illorsuartaani aggustip 27-ani 28-anilu sullivimmi Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit peqataapput.

Ulloq siullermi siulittaasoq Josephine Nymand saqqummeeqataanermini oqaluttuaraa ‘Greenland Research Council & Infrastructure’ sammisap ‘Research Organization and Infrastructure’-ip ingerlanneqarnerani.

Saqqummiussaa uani takuuk

Sammisat allat makkuupput ‘Co-Production: Knowledge and Research’, ‘The Roles of Arctic Universities in Community Engagement and Education’, ‘Participant Contributions: Outreach, Education, and Research’.

Nunatsinni ilisimatusarneq pillugu saqqummiinerit takutitsinerillu ualikkut piorsarsimassutsit illorsuani Katuami ingerlanneqarput.
Allatsi Arnajaaq Lynge nerrivinni saqqummiivinni nikorfavoq Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit pillugit paasissutissat assigiinngitsut aammat Ilisimatusarnermik Siuarsaanermik aningaasaliissutit pillugit saqqummersitsilluni.

Ullup aappaani eqimattakkaarluni USA’p Nunattalu suleqatigiinnerminni iliuusissat tulliit qanoq ittut ingerlanneqassanersut paasiniarniarlugu sulisoqarpoq.

Allagarsiissut uani takuuk
Pilersaarut uani takuuk
Peqataasut allattorsimaffiat uani takuuk
Peqataasut pillugit allaatiginninnerit uani atuakkit
Sammisaq pillugu allaatiginninneq uani atuaruk
Nalunaarusiaq uani atuaruk

Sullivik Peqqissutsimut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi Ilisimatusarnermik Ataqatigiissaarisoqatigiinnit (Forskningsenheden), Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinnit, Dartmouth‘imit NSF‘imillu (National Science Foundation) piviusunngortinneqarpoq.

 

Juuni

POLAR 2018

Ataatsimeersuarneq aaqqissuusseqatigiinnit Issittumi ilisimatusarnermik tapersersuisunut ukiumoortumik ataatsimoorfiuvoq.

Nunat akorngini ataqatigiissaarineq, suleqatigiinneq pinngortitamillu ilisimatusarnermik sammiviit siuarsarnissaa ilisimatusarnerlu aqutsinermilu ataatsimiinneq ataqatigiisinnissaat anguniagaraa.

Ataatsimeersuarnermi siunertarisamik ingerlataqartut katitat arlariiupput ukuuppullu:

  • XXXV SCAR Biennial Meetings
  • Arctic Science Summit Week 2018 & IASC Business Meetings
  • SCAR/IASC Open Science Conference
  • 2018 Arctic Observing Summit

Tassani siulittaasoq Josephine Nymand SCAR/IASC Open Science Conference’imi 18-ianiit 24-anut Davos’imi Schweitz’imiittumi peqataavoq.

Nalunaarusiaq uani atuaruk

 

Maaji

Nuummi qullersat suliniutissat pillugit ataatsimiinnerat: Nunatsinni siunissami suliffeqarneq

Nunani Avannarlermut immikkut piginnaasalinnik qitiutsilluni isiginninniarneq nunalu tamakkerlugu nunallu akornini sunniuteqarluartumik nunap suliffeqarfii qanoq sulilersitsisinnaanerat ataatsimeersuarnerup siunertaraa.

Nunatsinni Danmarkimilu aqutsisunik immikkullu ilisimasalinnik sulisitsiniarnermi allagarsiinissamik attaveqarnissamullu siunnersuinissamik neqerooruteqartartuusup NICHEHUSET’ip suliniuteqarnermi nutaarsiassalerinermi tusagassiorfik anginerpaaq, tassa Danmarkimi Issittumi Naalagaaffeqatigiinneq, nunanut allanut upalungaarsimanissamut suliniutaasut, inuussutissarsiornerup, nunami attaveqarfiisa silallu pissusaata pillugit Issittumi ineriartorneri qitiutillugit allaaserinniffimmik Altinget: arktis’imik nutaarsiasseeqqammersoq Altinget aamma tusagassiorfik Mandag Morgen suleqatigalugit suliniutissat pillugit ataatsimeersuarneq aaqqissugaraa.

Ataatsimeersuarnermi tusagassiortoq Rasmus Nielsen Rasmus Nielsen Altinget’imi Mandag Morgen’imilu naqiterisitsisartoq aqutsisuuvoq.

 

Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinni Allatsi Arnajaaq Lynge qullersat ataatsimiinnerannut qaaqquneqarpoq, Ilisimatusarnermik Siuarsaanermik aningaasaliissutinut qinnuteqartarneq pillugu saqqummiussinissamik suleqatigiinnissamik periarfissaasinnaasut peqqutigalugu.

Qullersat suliniutissat pillugit ataatsimiinnerisa pilersaarusiaat uani takuuk (danskisut)
Peqataasut allattorsimaffiat uani takuuk (danskisut)
Qullersat ataatsimiinnerat pillugu atuarnerorusukkuit uani takuuk
Nalunaarusiaq uani atuaruk

Sulisitsiniartarfik Genitori’imit suleqataasup Tina Overgaard’ip saqqummiussaa ‘Den vellykkede offentlige topleder-rekruttering’ uani takuuk (danskisut)

NICHEHUSET’imi Pisortap Oskar Herrik Nielsen’ip saqqummiussaa ‘Hvordan rekrutterer vi strategisk og bæredygtigt mellem Grønland og Danmark’ uani takuuk (danskisut)

 

Apriili

Hindsgavl 2018: Ilisimatusarneq Ilinniartitaanerlu Pillugit Suleqatigiinneq

   

Danmarks Tekniske Universitet (DTU), Københavns Universitet aamma Aarhus Universitet suleqatigiinneq aaqqissuunneqarpoq, Uddannelses- og Forskningsministeriet, Styrelsen for Forskning og Innovation tapersersortigalugu.

Sammisat:
Arktisk samarbejde – inspiration til udvikling af indsatser
(kal.: Issittumi suleqatigiinneq – iliuusissat ineriartortinnissaannut isumassarsiorfiit)

Forskningsoplæg og afrapportering fra arbejdsgrupperne
(kal.: Suleqatigiinninngaanniit ilisimatusarnermik saqqummiussat nalunaarusiornerillu)

Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat Lotte Frank Kirkegaard aamma Morten Meldgaard suleqatigiinni Siunnersuisoqatigiit sinnerlugit peqataapput.

Pilersaarut peqataasullu allattorsimaffiat uani atuaruk (danskisut)
Paasissutissat naleqquttut uani atuakkit (danskisut)
Nalunaarusiaq uani atuaruk (danskisut)