2017

Aningaasaliissut I

 

Aqutsisoq:
Kennet Pedersen

Sammivik suliffillu:
Inulerineq / Humaniora – Ilisimatusarfik

Qulequtaq:
Østgrønlandsk erindringskultur – Tunumiut’ers beretninger om åndemanere og hekse:
Analyse af interviewmaterialet
(Kal.: Eqqaamasatigut Tunumiut piorsarsimassusaat – Tunumiut angakkut ilisiitsullu pillugit oqalualaavi: Apersuinermi atortunik misissueqqissaarneq)

Allaatigisaq danskisuumiit kalaallisuumut nutsigaq:
Uani suliniummi (ilaatigut Tunumiutuumiit danskisuumut nutsikkanit immiussanik allaganngukkanit) apersuinermi atortunik suliaqartoqarlunilu misissueqqissaarisoqassaaq (immiussat sivisunerusut 40-t miss.), magisterinngorniartumit Helga Rosing-imit qinnuteqartumillu jannuaarimi februaarimilu 2017-imilu katersorneqassapput. Atortut marlunnik imminnut ataqatigiissunik apeqquteqartitsilerput:

Ukiut hunnorujut matuma siorna ajoqersuiartortunit kuisinneqarnissamillu qimaaneq qanoq annertutigisimava?

Angakkuni kuisissimasuni ilaani qanoq iliornikkut angakkuuneq nanginneqarsimava? – paasissutissanik piginnittut ullumikkut inuusut najoqqutaralugit.

 

Aqutsisoq:
Anders Budtz

Sammivik suliffillu:
Peqqinneq – Dronning Ingdridip Peqqissaavia

Qulequtaq:
Weight among Children in Nuuk at School Entry and Graduation from 2011-2016
(Kal.: 2011-imiit 2016-imut Nuummi meeqqat atualernerminni soraarummeernerminnilu oqimaassusaat)

Allaatigisaq danskisuumiit kalaallisuumut nutsigaq:
Piffimmi 1972-2003 Nuummi takuneqarsinnaavoq meeqqat atualernerminni oqimaappallaartut amerliartortut. Meeqqat affai atualernermi oqimaappallaartut misilitsissutigalugu soraarummeernermi suli oqimaappallaartarput.

Oqimaappallaarneq pualanerlu meeqqat timikkut tarnikkullu peqqissusaannut ajoqutaariataarsinnaavoq. Pinaveersaartitsineq tamanut aalajangiisuuvoq, oqimaappallaaleraanni ataannartussamik katsorsaruminaattarpoq.

Najoqqutassarpiaralugu anguniagaavoq meeqqat oqimaappallaartut atualernerminni atuarunnaarnerminnilu suli pualavallaartut affai amerliartornersut nassuiarneqarnissaa. Taamaasilluni meeqqat nalerisimaarnerat peqqissusaallu immikkut isiginiarneqalissapput, ilanngullugu pinaveersaartitsinermik aallarnisaaneq tunngavilernissaanik pilersitsineq.

Nuummi atualertut atuarunnaartullu akornanni piffimmi 2011-imiit 2016-imut siornatigut qarasaasiakkut nalunaarsukkat ilisimatusaammi isiginiarneqassapput, ingammik uku tulleriiaat: takissuseq, oqimaassuseq, ukioq suiaassuserlu.

Ilisimatusaat nalilerneqarumaarpoq inernerillu misissoqqissaarneqassallutik kinaassutsimillu isertuussillun saqqummiunneqarlutik.

 

Aqutsisoq:
Lorenz Meire

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
The Melting of the Greenland Ice Sheet and Its Impact on Coastal Biochemistry 

Allaatigisaq:
The overall goal of this research project is to better constrain and quantify the impact of glacial melt water on the highly productive marine ecosystems around Greenland. Here, we hypothesize that in contrast to land terminating glaciers, large marine termination glaciers are crucial in sustaining the high productivity of the Greenland fiords. Upwelling induces by sub glacial freshwater discharge and icebergs are important in supplying nutrients to the surface waters which sustains a high productivity. This high productivity is important for the high secondary production (zooplankton and fishery) which has been observed in Greenland fiords. To investigate this, hydro graphic surveys will be conducted in two fiord systems (Nuup Kangerlua and Ameralik) that are located in similar climatic region, but which are affected by land and marine terminating-glaciers. In this way, we will quantify the impact of glacial melt water and icebergs on factors that govern primary production (vertical mixing, light and nutrients). As such, this project will increase our understanding of the role of glaciers in the productivity of fiord systems ans how this productivity might be affected by climate change in the future.

 

Aqutsisoq:
Rasmus Berg Hedeholm

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Aldersbestemmelse af pukkelhval
(Kal.: Qipoqqaap utoqqaassusaanik aalajangiussineq)

Allaatigisaq danskisuumiit kalaallisuumut nutsigaq:
Qipoqqaat ukiut uumassuserisinnaasaannik naliliinermik maannakkuugallaq soqanngilaq. Siullerpaamik ukiunik aalajangiinermi periutsit atorneqartut marluk ataatsimut katillugit (aspartat racemisering) aamma inerisarneqaqqammersorlu periuseq Nunatta eqalussuaanut atorneqartoq (kulstoffi 14 atorlugu piffiliineq) qipoqqaat uumassuserisinnaasaannik naliliisinnaanerungaatsiassaagut.

Aspartat racemisering-ip arferup isaani inuussutissaq pingaarneq proteini aallaavigisarpaa. Proteini L-itut iluseqarnerminiit piffiup ingerlanerani D-tut iluseqalertarpoq. Arferup isaata kissassusaa ilisimaneqarmat kisinneqarsinnaavoq arferup pisarineqarfiani ilutsimiit ilutsimut allanngoriartornera piffik qanoq sivisutigisoq (utoqqaassuseq) ingerlasimanissaa.

Assinganik arferup isaanit kulstoffi qinngornillup annertussusaa misissoqqissaaneqarsinnaavoq. Isip igalaartaasa qiterpiaa katiterneqarneralu illaajunermi pilersartoq arferup uumanerani allanngorneq ajorpoq. Immami kulstoffip annertussusaata ineriartorneranik ilisimasat aallaavigalugit aalajangerneqarsinnaavoq arferup pinngoqqaarfigisinnaasaa ilimanarnerpaaq, taamaatuttaaq utoqqaasusaa.

Periutsinik marlunnik ataatsimut katigussineq immikkuullarissuuvoq. Utoqqaassuserisinnaatsimik naliliinerit periutsinik taakkunannga marlunnik naleqqiussiinnanngillat assersuutigaluguli arfiviit, Nunatta eqalussuaanik qilalukkanillu utoqqaassuserisinnaasaannik naliliinerit uppernarsinerutilissallugit.

Pinngortitaleriffik, Københavns Universitet aamma Aarhus Universitet suleqatigiinnerisigut suliniut ingerlavoq.

 

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Aldersbestemmelse af pukkelhval

 

Aqutsisoq:
Morten Birch Larsen

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Undersøgelse af lavteknologiske metoder til begrænsning af udvaskning af tungmetaller fra gråbjerg – fortsættelse.
(Kal.: Qaarsumit piiakkat ujarattaanit aatsitassat oqimaatsut piiarnerinik annikillissaatitut periutsinik ajornanngitsunik misissuinerit – nangitaq.)

Allaatigisaq danskisuumiit kalaallisuumut nutsigaq:
Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit tapiinerat aallaavigalugu 2016-imi suliniut Undersøgelse af lavteknologiske metoder til begrænsning af udvaskning af tungmetaller fra gråbjerg – fortsættelse aallarnisarpara.

Suliniummi aatsitassiornermi saffiugassat oqimaatsut ujaqqanit aninaneri annikillisiarniarlugu periutsit ajornanngitsut marluk misilittarnissaat anguniagaavoq.

Periutsimi siullermi betonngi sequtsigaq qaarsumit piiakkat ujarattaanut akulerunneqassaaq. Betonngi basetut pissuseqangaatsiarmat pH-p annertussusaa qaffassaaq naatsorsuutaassaarlu aatsitassat oqimaatsut anianerat annikillinissaa kingunerissagaa.

Misilittaatip aappaani qaarsumit piiakkat ujarattai kinguppaat qalipaannik akulerussineq. Aatsitassaq oqimaatsoq atortussianut uumassusilinnut nippunnerusarpoq (kinguppaat qalipaanut) naatsorsuutigineqarporlu aatsitassat oqimaatsut anianeri kinguppaat qalipaannik akulerussinermi annikillisarneqassasut.

Misilittaanernit inernerit siulliit takkutereerput takutillugulu aqerloq 100-mit annertussuseqarnerusumik piiaaneq qaarsumiit piiakkat ujarattaanik betonngimillu atuilluni misilittaanerinnarnerminngaanniit kinguppaat qalipaannik misilittaanerit annikinnerusoq.

 

Aqutsisoq:
Rasmus Nygaard

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
DBH – Den blå hylde
(Kal.: Imarmi iliveqarfik)

Allaatigisaq:
Ullutsinni aalisarnermik sakkunik annaasatta aalisagaqassutsimut inuussutissarsiornermullu sunniutaannik tamakkiisumik paasisimasaqartoqanngilaq. Ningittakkat, qassutit, assagiarsunniutit, aalisariutit vaajarii allallu eqqagassat annaasat annertussusaat aalisarnermut akornutaasorujussuuneri qularnanngilaq. Nunatsinni kisitsisilerlugu immap naqqanut eqqakkanik kivinikunik misissukkanik peqanngilaq takusartakkalli ersersitsikannerpaa qassutit annaasat aalisakkanik malugineqanngitsumik napittoortitserujussuarneq kingunerisinnaagaa. Nunat akorngini misissukkat qassutit annaasat aalisarsinnaassuseq 20 procentit tungaanut piffinni sivisuuni ukiorpaalussuarniusinnaasorlu napittoortitsiuarsinnaaneri ersersippaa. Napittoortitsisarneq piusarpoq sakkut annaaneqaraangata amuaqqinneqarnerlu ajoraangata. Taamaasillutik aalisakkat napittarput taassumunngalu atatillugu ass. assagiarsunnik ussagartitsisarlutik, kingunerisaanik aamma qassummut napittoorlutik toqqutigalugu. Immami itinerusumi qassutinik qaleralinniarneq ingerlanneqangaatsiarpoq ajornartorsiutaasinnaallunilu. Peqqutaavoq immami itisuumi tinittarnera ulittarneralu, maliit, qeqqussat ilulissallu qassutinut sunniuteqartannginneri, taamaammallu aalisartoqaannarsinnaalluni. Pileriartorneq taanna spøgelsesfiskerimik (napittoortarneq) taaguuteqarpoq imarmilu uumasoqassusermut annikillisaataasorujussuusinnaalluni, inuussutissaqarnermut inuiaqatigiinnullu annaasaqataasorujussuusinnaalluni. Ullutsinnili ilisimaneqanngilaq eqqakkat immap naqqaniittut qanoq annertutiginersut. Suliniummi misilillugu isiginnaarutikkut immiussat atorlugit qassutinillu amuaaniarsarinermi qulaajarneqassaaq.

 

Aqutsisoq:
Alexander Helland

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq – Asiaq

Qulequtaq:
Seasonal Glacier Surface Mass Balance Derived with an Unmanned Aerial Vehicle

Allaatigisaq:
The aim of the proposed project is to determine volume changes of a small mountain glacier near Nuuk with an Unmanned Aerial Vehicle (UAV) in a very high resolution. The result will be compared with traditional glaciological measurements, and will help to assess small-scale variability of snow and ablation patterns. Accumulation measurements with UAV technology have recently proven to be of sufficient quality, and we therefore expect the project to end with an updated monitoring strategy for a well-established glaciological monitoring site in Greenland implementing new methods.

 

 

Aningaasaliissut II

 

Aqutsisoq:
Anders Koch

Sammivik suliffillu:
Peqqinneq/ Sektion for Grønlandsforskning, Afdeling for Epidiomologisk Forskning, Statens Serum Institut

Qulequtaq:
En landsdækkende undersøgelse af epilepsi og feberkramper hos børn og unge i Grønland og Danmark
(Kal.: Nunatsinni Danmarkimilu meeqqat inuusuttullu noqartarnerannik kissarneqarlutillu noqartarnerannik nuna tamakkerlugu misissuineq)

Allaatigisaq danskisuumiit kalaallisuumut nutsigaq:
Noqartarneq inuunermut sunniuteqangaatsiarluni nappaataasinnaavoq meeqqallu eqqugaasut ilaqutaasullu inuunerisamikkut atugaasa pitsaassusaannik ajornerulersitsingaatsiartumut atalluni. Ilisimatusarlutik suleqatigiit ukua siornatigut takutereerpaat noqartarneq Nunatsinni ukioqanngitsuniit 15-it tikillugit ukiulinnut ilaqutaasunullu noqartarneq takkuttartoq missangersorlugu 2 procentiusoq, Danmarkimilu meeqqanut naleqqiukkaanni qaffasinnerungaatsiarluni. Maannalu anguniagaavoq Nunatsinni Danmarkimilu meeqqat akorngini noqartarnerup kissarneqarlunilu noqartarnerup ineriartornera sunniutai pissutai misissussallugit. Nappaateqalersitsisinnaasut misissorniarpavut, soorlu erninermi atugarisat, peqqissutsikkut pissutsit meeqqanilu nappaatit allat, ilanngullugu meeqqat noqartartut aamma/imaluunniit kissarneqarlutik noqartartut napparsimaqqajaasarneri. Ilanngullugu toqusarneq misissorneqassaaq. CPR-imik nalunaarsukkat, nunami nakorsiat allattorsimaffii, inunngortartut allattorsimaffii toqqutaasartullu allattorsimaffii misissueqqissaarnermi nalunaarsuutinut atussavavut. Taamaasilluni ilsimatusaat allattorsimaffinnik tunngaveqassaaq. Ilisimatusarneq 1987-imiit 2017-imut (ukiut 30-t miss.) matussusissavaa ukioqanngitsuniillu 18-t tungaanut ukiullit ilanngunneqassallutik. Misissuinerup piffia sivisooq pingaaruteqarpoq ikittunik inoqqortussusilinni, tassa kalaallini, assigiinngissutsut suussusiinissamut ajornannginnerussammat. Misissuinerup sooq qanorlu meeqqat noqartartut kissaneqarlutillu noqartartut meeqqanit noqarneq ajortunit immikkooruteqarnersut, tamannalu assigiinngissuseq qanoq annertutigisumik pinaveersaartinneqarsinnaanersoq katsorsarneqarsinnaanersorlu qulaajassavaa. Ilisimatusaqqinnissamut una suliniut taamaasilluni immikkuullarissumik pingaaruteqarpoq, soorluttaaq Nunatsinni peqqinnissaqarfimmik pingaartitsineq suliniutip siullertut pisariaqarsorinnilluni oqaatigisaani.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:
Nunatsinni tusagassiutitigut kalaallit inuiaqatigiinnut suliniutip inerneri nassaallu pingaarutillit paasinarsarlugit akunniliulluni paasissutissiissutigineqassapput. Suliniutip kingunerissavaa ikinnerpaamik ilisimatusaatitut allaatigisat marluk nunat akorngini atuagassiani sammisaqaqatip paasisaa naapertorlugu nalilersugassanngortitsineq. Tamanut ammasunut suliffeqarfiit naleqquttut, tamatumani Peqqinnissaqarfik, Nunatsinni Nakorsaaneqarfik aamma Ilisimatusarfik allagaatit naqeqqitaasut pillugit ilisimatinneqarumaarput. Nunatsinni sammisamut qanittunik tulluuttunut allanuttaaq inunnullu ukioq ilisimatusarfiusup ingerlanerani inernerit akunniliulluni paasissutsissiissutigineqarumaarput. Saniatigut aggustimi 2018-imi Jacqueline Mistry The International Conference on Circumpolar Health-imi – ICCH 17 (Issittormiut Peqqissusaat Pillugu Nunat Akorngiminni Ataatsimeersuarnerat) suliniut saqqummiussavaa.
Siumungaaq isiginnilluni suliniummik ingerlatseqatigiit Nunatsinnilu peqqinnissaqarfik aamma inuit ataasiakkaat suleqatigiillu meeqqat noqartarnerannik kissarneqarlutillu noqartarnerannik soqutigisallit suleqatigiinnerulernissaannik suliniut kinguneqartitsissasoq neriuutaavoq.

 

Aqutsisoq:
Caroline Bouchard

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq/ Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
What’s in the Fridge? Species Composition and Abundance of Pelagic Fish Available to Top Predators in Northwest Greenland 

Allaatigisaq:
Pelagic fish (polar cod, capelin and sandeel) represent a major food source for marine mammals, seabirds and commercial fish around Greenland. Changes in pelagic fish distribution and abundance could have dramatic impacts on marine ecosystems off West Greenland, and on services they provide to Greenlanders (e.g. fisheries, ecotourism, cultural identity). This three years project* will be based on acoustic data collected with the newly-installed scientific echosounder on R/V Sanna as well as pelagic trawls and larval fish sampling performed during GINR Greenland halibut surveys in Northwest Greenland. The main objectives are (1) to inventory the pelagic fish in Northwest Greenland; (2) to assess how climate change has affected pelagic fish assemblages relative to the last survey of the area in 2006 and (3) to understand how on-going changes will affect culturally and economically important marine species such as fish, birds and mammals. The main approach will be to link the distribution of pelagic fish species and their recruitment to environmental conditions, with an overarching goal of formulating possible future scenarios helping with designing sustainability and adaptation strategies, by modifying fisheries when resources availability change for example.
* Each year of the project can be considered an independent or stand-alone study.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit::
The dissemination and communication activities will target three key audiences: Greenland communities, the scientific community and fishery managers. For the first group, the objective will be to raise awareness of the fact that Arctic marine ecosystems provide invaluable services to Greenlanders, and different platforms will be used, for example Internet home page (natur.gl), social media (GCRC Twitter and Facebook page), local newspapers (sermitsiaq.ag) and public outreach events such as the Kulturnat, an annual public event held in Greenland.
The project will involve two master students recruited locally. A first master project, conducted in 2018-2019, will concern the zoogeography of pelagic fish in Northwest Greenland. A second student will work on polar cod recruitment off West Greenland. I will act as the co-supervisor of both master students; potential main supervisors include Assoc. Prof. Peter Grønkjær (Aarhus University), Prof. Torkel Gissel Nielsen (DTU-Aqua) and Dr. Peter Munk (senior researcher, DTU-Aqua). The student projects will form a solid base for two scientific publications in highly-ranked peer-reviewed journals.
As a first step towards routine assessment of pelagic resources in West Greenland, the project will be of high interest to the Department of Fish and Shellfish at GINR and to the Ministry of Fisheries and Hunting of the Government of Greenland. The project may also help in implementing ecosystem approach to fisheries management in Greenland by improving our ability to forecast the effects of environment variability and climate change on pelagic fish populations. Annual meetings with fishery managers in Greenland will be organised to present relevant findings of the project. The feedback received during these meetings will help to improve the project over its three years duration.

 

Aqutsisoq:
Helle Torp

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq/ Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Vandringsmønster for torsk
(Kal.: Saarulliit ingerlaartarnerisa ilusilernerat)

Allaatigisaq:
Saarulliit ingerlaartarnerminni piffii sumiiffiilu paasisaqarfiginerorusullutigik saarullerujussuit nutaaliaasunik qaammataasamut attavilinnik puttallartartunik nalunaaqutsiussavavut (>75 cm) . Saarullerujussuit qanoq suffisarfitsik atortarneraat qanorlu ingerlaarnerat itissusermut kissassusermullu atassuteqarnersoq nassuiaatitalersinnaassallutigu kissaatigaarput.

Itissuseq, kissassuseq qaamaneqassuserlu (sumiiffikannerisinnaasaallu) nalunaaqutsersorneqassapput saarullinnilu ukioq affarmiit iluittup tungaanut ikkusimassapput qaammataasakkullu paasissutissanik nassiussuissallutik. Paasissutissat atorlugit itisuut ilaat kissassutsilluunniit sumiiffiilluunniit sorliit saarulliit ingerlaarfigerusunnerusarneraat takusinnaalissavarput. Ukioq naallugu Kapisillup eqqaaniissanersut immikkuullarissumik soqutiginarpoq.

Uumassusilerinermut tunngatillugu siunnersuinermut paasissutissat katersat atorneqarumaarput taamaasillunilu saarulleqassutsip annertussusaanik pissusaannillu naliliineq peqqutissaqarluarnerusumut ilanngussissaaq.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:
Avataani saarullinniarnermut sinersorlutillu saarullinniartunut suliffissaqartitsinermi isertitaqarnermilu paasissutissanik ilanngussimmat inuiaqatigiinnut suliniut pingaaruteqangaatsiarpoq. Sumiiffinni innuttaasunut aalisartutut suliffissaqarnermi imaluunniit aalisakkerivinni toqqaannanngikkaluamik suliffissaqarnermi aalisarneq pingaaruteqangaatsiarpoq, taamaammallu siunissami aalisarnerup isumannaarnissaanut peqqutissaqarluarnerulluni siunnersuinermik saarullinnillu suliaqarluarnerunissamik ilisimasanik ilanngussineq pingaaruteqarpoq.

Suliniummi inuiaqatigiinnut pingaaruteqartut inernerillu Pinngortitaleriffiup nittartagaani akunniliulluni paasissutissiissutigineqarumaarput, aalisartunut ingerlatsisunullu saarulliit pillugit siunnersuinermut atatillugu tusagassiutinullu pingaarutilinnut nutaarsiassatigut suliniummit inernerit nalunaarutigineqarumaarput inernerillu saarulliip ingerlaartarneri pillugit paasinnittaasitsinnut qanoq attuumassuteqarnersut oqalugiaatigineqarumaarput.

Saarulliit pillugit isiginnaagassiaq ‘Satellitmærkning af torsk’ uani (YouTube)

Ilisimatusarnermik Siuarsaanermi NIS'ip aningaasalernikuusaa uani isiginnaarukSe videoen som Grønlands Forskningsråd har givet bevilling fra Forskningfremme puljen

Slået op af NIS Grønlands ForskningsrådMandag den 14. januar 2019

Asseq toorukku facebook’imi allagarsiussaq quppernermi NIS Grønlands Forskningsråd ammassaaq.

 

Aqutsisoq:
Jordi Cristóbal Rosselló

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq/ Asiaq – Kalaallit Nunaanni Misissueqqaarneq

Qulequtaq:
Estimating Surface Energy Fluxes in Greenland through Remote Sensing and Field Measurements

Allaatigisaq:
Greenland’s ecosystems are witnessing unprecedented changes in response to climate warming. However, the intensity of feedbacks between the hydrosphere and vegetation change are not yet well quantified in Greenland regions. This lends considerable uncertainty to predictions of how much, how fast, and where the hydrosphere and Greenland ecosystems will change. Therefore, quantifying the surface energy balance and its spatio-temporal trends in Greenland is key to resolving these questions. The main scientific goal of the proposed study is to estimate the spatio-temporal surface energy fluxes in selected Greenland ecosystems by means of a two-source energy balance model and mapping framework in the active vegetation growing season. To address this objective, we will develop a modeling framework that synergistically combines well established flux towers on the most widespread tundra types and remote sensing data for selected periods from 2010 to present. The methodology proposed here will improve the understanding of the structure and function of global terrestrial ecosystems and their interactions with the atmosphere and hydrosphere, by proposing a diagnostic modeling approach that will provide a practical way for large-area assessments of surface energy and water balance components which are difficult or impractical to achieve in Greenland ecosystems using existing modeling tools. 

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:
This dataset will be of significant scientific value in better understanding the physical interactions within Greenland ecosystems, especially the hydrologic cycle. Greenland’s future infrastructure development and resource exploration also requires an understanding of the current and projected land surface hydrology as it relates to climate warming trends. In a country that is vast, rugged, and largely not amenable to rigorous field testing, remote sensing arguably provides the only feasible way for mapping and understanding the underlying Earth processes driving the surface changes at large watershed or regional scales. Additionally, this project will yield direct economic benefits for Greenland because spatially distributed evapotranspiration estimates are critical for projecting water availability, for managing water, and land (wildfires) resources. This project is also embedded in the GEM (www.g-e-m.dk) remote sensing activities and, thus, will cater an active GL ecosystem community. The outcomes of this project will be: a) calibration and validation of the methodology framework (see Fig. 1) using selected data from 2010 to present; b) dataset and maps of energy fluxes for selected periods from the study area; c) submission of at least one scientific paper to a peer-reviewed journal. The resulting dataset will be available through Asiaq’s webpage following OGC international metadata standards.

 

Aqutsisoq:
Mie Winding

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq/ Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Rurer Larver, en overset brik i grønlandske fjordsystemer
(Kal.: Peqquit quperlui, Nunatta kangerluisa ataqatigiinneranni sunniutaata arajutsineqarnera)

Allaatigisaq:
Suliniummi imarmi uumassusilinni siaruarsimanerpaat arajutsineqartartulli ilaat pillugu paasisaqarnermik ilanngussisoqassaaq. Peqquit aningaasatigut annertuumik uumassusillit ataqatigiiaarnerannut sunniuteqartuupput. Peqquit ass. ujaqqanut, umiarsuit naqqinut uillunulluunniit nipittarput. Peqquit qeqqussallu umiarsuaqarnermi ajornartorsiutaangaatsiarput. Paasissutissat takutippaat peqquit quperlui sumiiffiit ilaanni uumasuaqqani naasuaqqanilu tamanit upernaakkut siuaruarsimanerpaajusartut. Taamaammat peqquit quperlui qimerloqanngitsuni uumasuaqqani ataqatigiissaarisuussagunarput, uumasuaqqani naasuaqqanik mangiartartutut uumasuaqqanillu allanit nerisassatut. Taamaakkaluartoq quperluunerisa nalaani uumasutsimut tunngatillugu ataavartunik uuttukkanik ilisimasat killeqarput tunngaviusumillu ilisimasanik assigiinngitsunik pisariaqartitsisoqarpoq. Ukiup ingerlanerata ilaani umasutut sananeqaataat pillugu ilisimasat, mangiartarneri suullu nutaanik quperlussaliortarnerinut peqqutaanersut allannguisitsisarnersullu ilaatigut pineqarput. Nunatsinni kangerlunni uumasuaqqat suussutsiminni ataqatigiissaarnerinik paasinninnerulernissamut peqataasussaavoq suliniumminngaanniit paasissutissat silap allanngornera ilutigalugu siunissami allannguutit ilaannik nassuiaateqarnissamut.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:
Inernerit sumiiffinni tusagassiutini danskillu tusagassiutaanni, soorlu videnskab.dk-mi, saqqummiunneqarumaarput. Pinngortitaleriffik Unnuk Kulturisiorfimmi ukiut tamaasa peqataasarpoq. Mangiarfiit, peqquit quperlui peqquillu pulaartunut tamanut saqqummiunneqassapput. Naggasiutigalugu inernerit ilisimatusaatitut atuagassiami saqqummiunneqarumaarputtaaq.

 

Aqutsisoq:
Sascha Wilk Mikkelsen

Sammivik suliffillu:
Peqqinneq / Afdeling for Epidiomologisk Forskning, Epidiomologisk forskning i Grønland, Statens Serum Institut

Qulequtaq:
Forekomsten af hjertesygdom hos grønlandske børn og unge og risikoen for hjertesygdom efter indlæggelse for infektionssygdom
(Kal.: Kalaallit meerartaasa inuusuttaasalu uummalluttarnerat aseruuttoornerlu peqqutigalugu napparsimavimmi uninngatitaareernerminni uummallulersinnaanerat)

Allaatigisaq:
Nunarsuatsinni meeqqat inuusuttullu uummalluttarnerat assigiinngisitaartorujussuuvoq, ilaatigut kingornuttakkat avatigiisillu peqqutaallutik, soorluttaaq aseruuttortarneq. Ilisimatusaatigisimasat takutippaat nunap inoqqaavisa uummalluttarnerat inuiaqatigiinnit allanit qaffasinnerungaatsiartoq australiamiullu ilisimatusanerat nutaajunerusup takutillugu meeqqani atuartuni Australiap inutoqaasuusuni peqqissuni qanimanartoqarnartumik avallunnermut atatillugu uummalluttarneq uissuumminartumik  Australiap innuttaanut sinneranut naleqqiullugit qaffasittoq. Nunatsinni meeqqat inuusuttullu uummalluttanerannik immikkut nassuiaatitalimmik nutaanerusumik ilisimatusartoqarnikuunngilaq.

Nunatsinni meeqqat inuusuttullu uummalluleriataarsinnaanerat immaqa inuiaqatigiit allanut naleqqiullugu qaffasissuusinnaavoq Nunatsinni aseruuttoortarneq qaffasimmat aseruuttoortarnerillu uummalluttalernermut peqqutaasinnaasutut isigineqarmata.

Nunatsinni meeqqat inuusuttullu uummalluttarnerat nassuiarniarparput Danmarkimilu ukioqataannut assersuutiginiarlugu. Nangillugu Nunatsinni meeqqat inuusuttullu uummalluttarnerat Nunatsinni aseruuttoortarnernit sunniutit qulaajarniarsarissallutigik.

Tamakkiisumik Nunatsinni meeqqat inuusuttullu uummallulersinnaanerat inuiaqatigiit peqqissusaannut sunniutaat ersersinniarsarissavarput.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:

Ilisimatusarnerup ilaatut Marie Tindborg-ip Nunatsinni Dronning Ingridip Napparsimmavissua aamma Kalaallit Nunaanni Peqqissusermik Ilisimatusarfik ilisimatusartutut pulaarniarlugit pilersaarutigai. KBU naammassereeruniuk (Nunatsinni Marie Tindborg-ip perusussimasaa) – Nunatsinni ilinniarnerminut ilisimatusarnerminullu attuumassuteqartillugu passussivimmiinnissani pilersaarutigaa – tassani ilisimatusarnermit inernerit akunniliulluni paasissutissiisinnaaneq atorneqassalluni.

Ilisimatusarnermit inernerit nunat akorngini ilisimatusaatitut attuumassuteqartuni atuagassiani allaaserisatut tamanut ammasuni marlunni, ICCH17 2018-imi aamma kalaallit nakorsaatit pillugit ataatsimeersuarneranni NUNAMED 2019-imi saqqummiunneqarumaarput.

Taassuma saniatigut ilisimatusarnermit inernerit periarfissaappat

– Nunatsinni nakorsat atuagassiaanni – Nakorsanut – saqqummiunneqarumaarput

– Nunatsinni nakorsaateqarnermik suliaqartut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarumaarput

– Nunatsinni nakorsaateqarnermik suliaqartut ataatsimiinneranni Ullormut kisitsisitut saqqummiunneqarumaarput – una saqqummiussineq inuinnartut Nunatsinnilu suliffeqarfinnut tulluuttunut tusagassiutinut nalunaarutitut nassiunneqassaaq.

 

Aqutsisoq:
Signe Ravn-Højgaard

Sammivik suliffillu:
Inuiaqatigiilerineq/ Ilisimatusarfik

Qulequtaq:
Tusagassiuutit 2018 – En kortlægning af de grønlandske medier
(Kal: Tusagassiuutit 2018 – Nunatsinni tusagassiuutit erseqqissarneri)

Allaatigisaq:
Ilisimatusaatitut suliniummi “Tusagassiuutit 2018”-imi Tusagassiornermik Ilisimatusarfimmi Nunatsinni tusagassiutit isikkorisaa erseqqissarniarpaa ukiorlu allorlugu tusagassiutit nutaarsiassiisartut imarisaat ukioq manna aallartittumik misissussallugu.

Misissuinermit inernerit tusagassiutit pillugit inuiaqatigiinni oqallinnermik annertusaasaasussamik pitsanngorsaataasussamillu nalunaarusiami atuaruminartumi saqqummersinneqassapput.

Taamaasiullattaarluta tusagassiutini ersertartut allanngortarneri, soorlu kikkut oqaaseqartartuusut, sammisat sorliit eqqarsaatersuussat sammineqarnerusartut uppernarsissavarput. Ilisimatusaatitut paaserusutaq una najoqqutaralugu tusagassiutit nutaarsiassiisartut imarisaat kisitsisitalerlugit misissoqqissaarneranni uppersarsiisoqassaaq: Nunatsinni 2018-imi tusagassiutit nutaarsiassiisartut imarisaat suut ersersinneqartarpat?

Tusagassiuutigineqartartut ineriartornera malinnaavigerusupparput, aamma soorlu sumiiffimmilu raadiut tusagassiortullu nutaarsiassiillutik tusagassiorfinni atorfillit amerlassusaat nalunaarsorlugit.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:
Ilisimatusaatitut suliniummi pilersinneqartussaq pingaarnerpaassaaq nalunaarusiaq kalaallisut danskisullu paasinarluartumik misissukkamit inernernik nassuiaatitalik. Nittartakkamittaaq pilersitsisoqassaaq kalaallisut danskisullu (periarfissaappallu kingusinnerusukkut tuluttut) Nunatsinni tusagassiuutigineqartartut inuiaqatigiinnut ilisimatusartunullu allanut piviusut tamanut ammasunngortinneqarlugit.

Misissuinerup malugineqarnissaa pilersinniarlugu nalunaarusiaq inuiaqatigiinnik suliniuteqartuusunut (politikerit), tusagassiornermik suliffeqarfinnut inuiaqatigiinnullu tamanut inuiaqatigiit pillugit isumasioqatigiinnermi saqqummiunneqaqqaassaaq ilanngullugu atuagalliutini (aviisini) pisut pillugit Sermitsiaq-mi aamma AG-mi Tidskriftet Grønland-imilu allaatigisaqartoqassaaq.
Kisitsisaatittaaq ilisimatusaatitut allaatigisanut inernernik pingaarutilinnik imalinnut tunngaviliissaaq ass. Nunatsinni Piorsarsimassutsikkut Inuiaqatigiinnilu Pissutsinut aamma Nordicom-imut.

 

Aqutsisoq:
Steven Casper Arnfjord

Sammivik suliffillu:
Inulerineq (Humaniora) / Inuiaqatigiilerinermik, Aningaasaqarnermik Tusagassiornermillu Ilisimatusarfik, Ilisimatusarfik
(Kal.: Nunatta inooqatigiit pillugit ilisimatusarnermi ilisimatusartut oqaluttuassartaat)

Qulequtaq:
Grønlands socialvidenskabelige forskningshistorie

Allaatigisaq:
Kalaallit inuulluataarnerulernissaanut Nunatsinni 1950-imiit 1960-imut inooqutigiit pillugit ilisimatusarneq pingaaruteqarsimavoq. Naalagaaffimmit ilisimatusartuinillu ilisimatusarneq aallartisarneqarsimavoq. Misissuisimanerit siuliisa ilisimatusartut sulineranni pissutsit pillugit paasisaqarusunnermik pilersitsipput, ingammik pissutsit atugaat makku: periusaat, misissueqqissaarineri ilisimatusarnermillu sulinerminnik ataqatigiissaarinerisa timitalerneri. Naalagaaffiup toqqortaasiviani toqqortaatit pillugit ilisimatusarnermi Issittorlu pillugu atuakkanik atorniartarfimmi akissutissat nassaarineqarsinnaapput. Suli ulloq mannamut periarfissaanngilaq toqqortaatit tamaasa nunatsinnukaannissaat.

Taamaammat sulineq Københavnimi ingerlanneqartariaqassaaq. Ilisimatusakkat uku Nunatsinni ilisimasatsinnut annertusaataanissaat naatsorsuutaavoq ilisimatusartut ataatsimiititaliaanni aalajangiussat soorlu: Qeqertarsuup Tunuanik killilersuineq, sivisuumik ilisimatusarnernit Nunatsinnilu misilittagalinnik ilisimatusaqaqatigiinnerminngarnit tunussiullilluni nakkutilliilluni misissuinernut periutsinik toqqaanerit. Ullumi ilisimasatsituut nutarsaanermut inuiaqatigiinnillu atugarissaanerulersitsinermut malunniutaanikuuvoq.

Nunatsinni inooqatigiinnik ilisimatusarnermut ilisimasat nutarsakkat Nunatsinni inooqatigiinnik ilisimatusarsimaneq pillugu inooqatigiinnullu suliniuteqarniutit (socialpolitik) pillugit oqallissinnaanissamut tunngaviliisuulissapput.

Suliamit inernerit Ilisimatusarfimmi ilisimatusaatitut suliniummiissapput: “Socialpolitikki massakkut”. Uani suliniummi Nunatsinni inooqatigiinnik sulinuteqarneq pillugu ilisimatusarneruvoq annertunerusoq. Uani suliniummi inooqatigiinnik suliniuteqarnermi misissueqqissaarnerit tamanut paasinarsarlugu tusagassiutinut, atuartitsissutini ilisimatusaatitullu allaatigisani saqqummiunneqassapput.

Inuiaqatigiinnik ilanngussinermik inuiaqatigiinnullu paasissutissiinermut periutsit:
Suliamit ilisimasat Golden Open Access aqqutigalugu inuiaqatigiinnut akeqanngitsumik atorneqartussianngussapput. Tidsskriftet Grønland-imi atuakkanik atorniartarfinni amerlanerni atorneqarsinnaasoq paasinartunngorlugu akunniliulluninpaasissutissiineq.

Københavns Universitet-imi ilinniartitsineq.

Ilisimatusarfimmi inooqutigiit pillugit ilisimatusarnermi atuartitsinermi ilinniartitsineq.

 

Danskisuumiit kalaallisuunngortitsisoq:
Arnajaaq Lynge
Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit Allatseqarfianni allatsi