2016

Aningaasaliissut I

 

Aqutsisoq:
Dorthe Petersen

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitalerineq – Asiaq

Qulequtaq:
Evaluering af HIRHAM modellens estimering af vandressourcer
(Kal.: Ilusilersukkatut malitassiap HIRHAM-ip imissamaammik naatsorsuineranik naliliineq)

Allaatigisaq:
Nunat immikkoortut silaasa pillugit ilusilersuilluni malitassiat suli annertunerusumik sumiiffinni silamik uuttuiffigineqanngitsunut silassamillu ilimasaarutinut paasissutissatut suli atorneqangaatsiartarput. Paasissutissat pilersaarusiornermi ilisimatusarnermilu anguniakkani arlalitsigut atorneqartarput. Ilisimatusarnermi Sermersuup tiggusimanerata oqimaaqatigiissaarneranik naatsorsuineq immikkut Nunatsinni isiginiarneqarneqarnerusarsimavoq. Pissusissamisut Nunatsinni sikuneq ajortut immikkut kalaallit inuiaqatigiinnut atugassiatut isiginiarneqarnerusarput. Silaannaap pissusaanik tulluarsarnissamik periusissiornerit, imerneqarsinnaasumik pilersuineq imermillu nukissiuutiliorsinnaaneq ilanngullugit inuiaqatigiinnit atorneqarsinnaasunngorlugit pilersaarusiornerit assersuutaapput.

Silaannaap pissusianik ilusilersuilluni malitassiat atorneqaraangata pissusissamisoorpoq eqqortoq ilisimassallugu, ima oqaatigalugu inernerit qanoq tatiginartigisinnaanersut. Ilisimatusarnerit arlallit immikkut isiginiarnikuuaat Sermersuup aanneranut silaannaallu pissusaata uuttuutaannut assigiinngitsunut tunngatillugit silap pissusianik ilusilersuilluni malitassat inerneri eqqortuunersut uppernarsiinerit (Langen et. al. 2015, Lucas-Picher et. al. 2012). Nunatta sineriaani sikuneq ajortunit inernernik naliliinerit immikkut isiginiarneqarnerunikuunngillat. Sualummik silaannaap pissusianik ilusilersuilluni sermip ningimanersaasa nalaani iminngortussamaatinik ilisimasaarutit nalilerneqarnikuunngillat.

Uani suliniummi Kujataani Sermersuup nininganersaasa nalaani kuunnik uuttuinernik pioreersunik atuilluta DMI-p nunat immikkoortitaani silaannaap pissusaanik ilusilersuinerit malitassiaata HIRHAM5-ip kuunnik uuttuinerata inernerinik naliliiniarpugut.

Langen et. al. 2015: Quantifying Energy and Mass Fluxes Controlling Godthåbsfjord Freshwater Input in a 5-km Simulation (1991-2012). Journal of Climate, Vol. 28, s. 3694-3713.

Lucas-Picher et. al. 2012: Very High Resolution Regional Climate Model Simulations over Greenland: Identifying Added Value, J. Geophys. Res., 117, D02108, doi:20.2029/2011JD016267.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Evaluering af HIRHAM modellen
(Kal.: Ilusilersukkatut malitassiamik HIRHAM-imik naliliineq)

 

Aqutsisoq:
Flemming Merkel

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitaq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Betydningen af overvintringsområder for bestandsnedgange hos polarlomvien
(Kal.: Appat ikiliartornerinut ukiiffiit pingaaruteqassusaat)

Allaatigisaq:
Misissuinerit nutaat ersersippaat tupaallannartumik appat ukiiffii appaqassutsillu ineriartornera assigeequteqartut. Nunatta imartaani appat ukiisartut (annermik Svalbard-imi, Island-imi Nunatsinnilu piaqqisartut) ikilerujussuarsimaneri qulakkeerlugu takutippaa Akilinerulli imartaani timmissat ukiisartut ajunngitsumik ingerlallutik (annermik Akilinermi Avanersuarmilu). Timmissat ukiiffiini pissutsit appaqassutsip ineriartorneranut peqqutaasinnaaneri ersersippaa. Qinnuteqarnermi anguniagaavoq timmissat ukiiffinni assigiinngitsuni marlunni taakkunani pissusaannik sanillersuussisinnaalersitsisunik paasissutissanik immiussissutit immikkut ittut atuilluni pissutsit qanimut ersersinnissaat. PostDoc-inngorniarluni ilisimatusarnermut paasissutissat tunngaviussapput, ilisimatusarnerullu aallartinnginneerani paasissutissanik immiussissutit inissinneqareernissaat pisariaqartinneqarpoq PostDoc-inngorniarnerluni ilisimatusarneq naliginnaasumik ingerlanneqarniassammat.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Betydningen af overvintringsomraader
(Kal.: Ukiiffiit pingaaruteqassusaat)


 

Aqutsisoq:
Jakob Abermann

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitaq – Asiaq

Qulequtaq:
Superimposed Ice Formation and Degradation

Allaatigisaq:
The aim of the proposed project is to

  1. Quantify superimposed ice formation and its relevance to surface mass balance for a Greenland glacier,
  2. Quantify drivers of superimposed ice formation and
  3. The atmospheric processes that lead to its degradation.

For this we use well-established detailed measurement and modelling techniques. Our primary study site will be a relatively accessible glacier in Southwest Greenland where current monitoring by stakes and weather station provide an ideal foundation to study superimposed ice formation in a changing climate.

 

Aqutsisoq:
Michael Lynge Pedersen

Sammivik suliffeqarfillu:
Peqqissusilerineq – Dronning Ingridip Peqqissaavia

Qulequtaq:
Diabetes i Grønland. Screenings og forekomst af diabetes i Grønland 2014-2015.
(Kal.: Nunatsinni sukkortarneq.2014-imiit 2015-imut Nunatsinni qulakkeerinninniarluni misissuinerit sukkortarnerlu)

Allaatigisaq:
Nunarsuaq tamakkerlugu sukkorneq ajornartorsiutaagaluttuinnarpoq WHO’llu missiliorpaa inersimasut atugartuussuseqartut tamarmik 9 %-ii sukkortuusut. Nappaatit inuunerup sinnerani peruluutaasussat pineqarput, tamatumani uummatip taqarsuanik nappaateqarnerit, tappiitsunngorneq tartuluttunngornerillu. Sukkulernerup peqqutaanik nappaatigineqalertartut taakku siusissumik nappaammik suussusiinermi katsorsaanermilu pinaveersaartinneqarsinnaapput kingusinnerusukkullu nappaatigineqalertussanngortinneqarsinnaapput. Taamaammat nappaataaneranik paasineqapallassinnaanissaa katsorsarneqapallassinnaaneralu pissusissamisoorpoq. Nunatsinnissaaq sukkornermik nappaatilittut suussuserfigineqarsimasutut ukiuni kingullerni amerliartorput. Inooriaatsip allanngorsimanera, inuiaqatigiiaarnerup allanngorsimanera nappaammillu suussusersisarnerup qaffannera peqqutaasinnaavoq, kisianni ulloq manna nappaammik suussusersiortarneq ilisimaneqanngilaq. Siunissami Nunatsinni sukkornermik qanoq iliuuseqarnissamut nappaatinik suussusersiortarneq sukkortarnerlu pillugit ilisimasaqarneq pissusissamisoorpoq. Taamaasilluni uani ilisimatusarnermi angungiagaavoq qulakkeerinninniarluni misissuisarnerit kalaallit innuttaasuisa ukiui suiaassusaalu malillugit agguataaraluni allaaserinissaat, ilanngullugu qulakkeerlugit misissorneqarnikut akornanni nakorsiat sukkortut ilaannik aalajangiineq.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Diabetes i Grønland
(Kal.: Nunatsinni sukkortarneq)

 

Aqutsisoq:
Morten Birch Larsen

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitaq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Undersøgelse af lavteknologiske metoder til begrænsning af udvaskning af tungmetaller fra gråbjerg
(Kal.: Qaarsumit piiakkat ujarattaanit aatsitassat oqimaatsut piiarnerinik annikillissaatitut periutsinik ajornanngitsunik misissuinerit)

Allaatigisaq:
Arsuup Ilorpaani Ivittuup nalaa Qaamarujuullu qinnguata Affarlikassaa ilaatigut aqerlormit zinkimillu mingutsinneqangaatsiarsimapput. Mingutsitsinerup peqqutigaa qaarsumit aatsitassarsiornermi piiakkat ujarattai (saviminissaqqissuungitsoq) inissitat kangerlummut sisoorsinnaasarmata, Ivittuummilu tulattarfiliornermi atorneqarsimammata.

Suliniummi anguniagaavoq aatsitassiornermi saffiugassat oqimaatsut ujaqqanit anianeri annikillisarniarlugu periutsit ajornanngitsut marluk misilittarnissaat.

Periutsimi siullermi betonngi sequtsigaq qaarsumit piiakkat ujarattaanut akulerunneqassaaq. Betonngi basetut pissuseqangaatsiarmat pH-p annertussusaa qaffassaaq naatsorsuutaassaarlu aatsitassat oqimaatsut ujaqqanit anianerat annikillinissaa kingunerissagaa.

Misilittaatip aappaani qaarsumit piiakkat ujarattai kinguppaat qalipaannik akulerussineq. Aatsitassaq oqimaatsoq atortussianut uumassusilinnut nippunnerusarpoq (kinguppaat qalipaanut) naatsorsuutigineqarporlu aatsitassat oqimaatsut ujaqqanit anianeri kinguppaat qalipaannik akulerussinermi annikillisarneqassasut.

Taakku periutsit pinngortitami uumasunut toqunartunngortitsisarnersut misilittarneqassapputtaaq.

 

Aqutsisoq:
Rasmus Berg Hedeholm

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitalerineq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Kapisillitlaksens økologi og bestandsstørrelse
(Kal.: Kapisilinni kapisillit pinngortitami uumassuseqarneri kapisileqassuserlu)

Allaatigisaq:
Nuup Kangerluata qinnguani ippoq kapisileqatigiiaanni Nunarsuarmi avannarlerpaat ilaanni, Kapisillit kapisiliat.

Kapisileqatigiiaanni Nunatsinni kisiartaalluni suffisarpoq DNA-millu misissuinerit takutereerpaat kapisileqatigiiaat kinguaariiaannerat immikkuullarissuusoq aamma IUCN-ip uumasoqatigiiaat nungoriaannaasut allattorsimaffiutaani sumiiffiata ilisimaneqarnera peqqutigalugu allassimavoq ‘mianernartoq’. Kapisileqassuseq kapisileqassutsillu allannguutai pillugit nalinginnaasumik paasissutissat annertunngillat, soorlu pinngortitami uumasoqatigiiaattut pissusaat annikitsuaqqamik ilisimaneqartut.

Uani suliniummi Kapisillit kuuanni aalisarniarsarinermi aalisaqqinniarsarinermilu kapisileqassuseq siaruarsimassuserlu misissorneqassapput. Kapisillit ingerlaarnerannik nerisassatullu toqqartagaannik misissueqqissaanermut tattannik nerpinnillu misissugassanik katersisoqassaartaaq.

Kapisillit pinngortitami avatangiisaata allangorarnerata kinguneranik peqquteqartumik kapisileqassutsip annertusisimaneranik aamma/imaluunniit pissutsimikkut allangorsimanerannik katersat taakku taaguutit oqaluttuassartalinnut sanillersuunneranni paasisisimasaqalerneq anguneqassaaq.

Suliniutip saniatigut suliniutaasumi kuup kissassusaa misissorneqassaaq taamaasillutik nalunaarsukkat oqaluttuassartallit sanillersuutaasinnaanngorlutik. Suliniut kandidatinngorniarluni allaaserisami ingerlanneqssaaq Aarhus Universitet suleqatigalugu.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Kapisillitlaksens økologi og bestandsstørrelse

 

Aqutsisoq:
Søren Lorenzen Post

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitalerineq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Blåhvillingens (Micromesistius poutassou) adfærd og interaktion med andre arter i grønlandsk farvand.
(Kal.: Saarullernap  (Micromesistius poutassou) pissusaa Nunattalu imartaani uumasullu sunneqatigiinnerat)

Allaatigisaq:
Uumasut siaruarnerannik, pissusaannik, sunneqatigiinnerannik pisullu sorliit sunniisut pillugit ilisimasat qitiulluinnarput pinngortitami uumassuseqatigiiaat paasissagaanni. Taassuma saniatigut pissamaateqartitsiuarluni atuinissamut atuilluarnerulernissamullu tunngaviuvoq.

Saarullernaq saarulliaraavoq Atlantikup Avannarpasissuata tamangajaani siaruarsimasoq. Imarpiit akorngini isorartuumik Atlantikup Avannarpasissortaata Kangia tamangajaani Nunatsinnilu suffisarfinni siaruarsimasuni ingerlaarfeqarpoq. Nunarsuarmi aalisarneqartorukussuunikut ilagigaluaraat saarullernaqassuseq nikerartorujussuusoq paasineqarnikuuvoq.

Nunatta imartaani saarullernaq ukiuni kingullerni takuneqarnerugaluttuinnarsimavoq aalisarneqarnissaminullu piukkunnaateqarluni. Saarullernarniarneq nunarsuarmi aalisarnerni annertunerpaajugaluartoq Nunatsinniunerusoq uumasutut oqaluttuassartaanut tunngasut ulloq manna paaserusutat tunngaviunerpaat killeqartorujussuupput, siunnersuinermilu ingerlariaatsimut tamanna ajornakusoortitsivoq.

Una suliniut ingerlariaatsinik arlalinnik saarullernap Nunatta sineriaani piuneranik ersertitsivoq uumasoqatiminillu allanik sunneqatigeeqarneranik allaatiginnilluni. Tamanna uumasut assigiinngitsut nerisarisartagaannik erngup nipaanik uuttortaanernik, imarmi uumasunik sumiissusersuisinnaasunik amerlassusiisinnaasunillu annertuumik misissuinernit pisarpoq.

 

Aqutsisoq:
Lorenz Meire

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitaq – Silap Pissusianik Ilisimatusarfik / Pinngortitaleriffik

Allaatigisaq:
The Role of Macro-Algae and Near-Shore Mixing on Productivity of the Fiord

Allaatigisaq:
Greenland is characterized by a vast and heterogenerous coastline. A lot of marine research as yet has focused on the central regions of the fiord while processes along a cross-section of the fiord remain largely unstudied. These shallower regions are however often characterized by extensive macro-algae beds or intense mixing, and are important breeding and feeding places for fish. In this proposal we aim to study the importance of these near-shore areas, and specifically quantify the role of maro-algae beds and tidal mixing in shallow areas.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
The Role of Macro-Algae and Near-Shore Mixing on Productivity of the Fiord

 

 

Aningaasaliissut II

 

Aqutsisoq:
Jakob Abermann

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitaq – Asiaq

Qulequtaq:
Extreme Weather in West Greenland – Frequency, Magnitude and Impact

Allaatigisaq:
Heavy precipitation (ca. 30 mm) along with an impressive temperature rise (almost 26°C in 60 hours) and abnormally warm temperatures (up to 18.1°C) occurred between 9 April and 11 April 2016 in Kangerluarsunnguaq. Within 24 hours, the water level, since the temperature rise and likely an unstable snow pack, we observed a number of avalanches that in parts also destroyed some of our monitoring installations. Reviewing the literature, we found that the type of avalanches is best characterized as a ‘slush flow’, defined as a ‘mudflow-like flowage of water-saturated snow’. Perquisites are heavy precipitation and high temperatures. Such extreme events are a hazard for infrastructure, and a along with the recent warming in Greenland, there are indications that their frequency increases which makes their understating vital for adaptation measures.

The aim of this project is therefore to:

  1. quantify an extreme event in West Greenland, and describe conditions that lead to that,
  2. assess the potential of Remote Sensing methods for defining the spatial extent of the April 2016 event.

Once (I) and (II) have been answered, our longer climate time series will allow for assessment of recurrence times.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Extreme Weather in West Greenland – Frequency, Magnitude, and Impact

 

Aqutsisoq:
Nanette Hammeken Arboe

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitalerineq – Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Genetisk populationsstruktur hos dybhavsrejen (P. borealis) i Sydvestgrønland og Østgrønland
(Kal.: Kujataani Tunumilu kinguppaat immap iternaniittartut kinguaariaattut sumeeriaasiat)

Allaatigisaq:
Kinguppaat immap itinneranniittartut (Pandalus borealis) pillugit uumassusilerinermi siunnersuinermi aqutsinermilu kinguppaat Tunumiittut Kitaaniittuninngarniit allaasorineqarput.

Suliniummit inernerit takutippaat Kitaani kinguppaat ikinnerpaamik marlunnut immikkoortunut avinneqarsinnaasut. Inernerittaaq Kujataani (Qaqortup Kangerliumarnga) kinguppaat Kitaani kinguppanni marlunnit nassaarineqarnikunit kinguaariaassutsimikkut allaanerusut Tunullu Avannaani kinguppaat Kitaani kinguppanniit kinguaariiaassutsimikkut allaanerusut takutikannerpaat. Pissamaateqarnerup uumasulerinermi siunnersuineq aqutsinerlu pitsanngorsarniarlugu Qaqortup Kangerliumarngani Kitaani kinguppannit allanit immikkoortuteqarnersut, Tunumi kinguppannut atanersut, Tunumi kinguppaat kinguaariiaassutsimikkut assigiinngiiaartut arlaqarnersut misissueqqinnerit aalajangerniarsarissallugu pisariaqarput.

Tamanna Pinngortitaleriffiup ukiumoortumik R/V Pâmiut-mik Qaqortup Kangerliumarngani Tunumilu angalaartarnerisa nalaani misissugassanik katersukkanik misissuineq pissaaq. DNA-p avataaniittartuaqqat atorlugit misissugassatut tigusat misissoqqissaarneqassapput.

kinguppaat kinguaariiaassusaat pillugit misissukkat immap iterngani kinguppaat uumasututut oqaluttuarisaanerannut pingaaruteqartuusut inerneri, immap qaava naqqalu pillugit paasissutissaatinut imarmilu sarfat kinguppassat quperluusunik ingerlaartitsisarnerannut pingaaruteqartuusunut, imaq pillugu ilisimatusarnerup paasissutissartai immap iterngani kinguppaat sumeeriaasiannut allanngorarsinnaassusianullu peqqutaasut taakku, qanoq pingaaruteqarnersut paasiniarlugit ataqatigiisinneqassapput.

 

Aqutsisoq:
Ole Ankjær Jørgensen

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitaq – DTU Aqua / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Modellering af hellefisks migration ud for Vestgrønland
(Kal.: Kitaata avataani qalerallit ingerlaartarnerisa ilusilersornera)

Allaatigisaq:
Uani suliniummi qaleralinnik nalunaaqutsersuiniarluni misileraatinik paasissutissaatit pioreersut paasissutissani nalunaaqutsersukkat sumiiffii piffiilu ataqatigiisillugit aamma imermik ilisimatusarnermit piffimmi pineqartumi paasissutissaatinik qaleralinnik aalisaqqinnermi misissoqqissaarniarpavut.

Imermik ilisimatusarnermi paasissutissaatit soorlu sarfap ingerlaarnerata sammiviinut, sukkassusaannut kissassusaannut itissusaannullu tunngasut, uumasoqassutsimikkut pissutsit soorlu erngup naqitsinerisa aporaaffii il. il., minnerusumik annerusumilluunniit qalerallit ingerlaarnerisa aqqutissaannik nalaatsornerinnarmik toqqaanermiit sorliit sunniutaasuusutut suleriusissamut isummiussaagallarput.

Misissueqqissaarneq imermik ilisimatusarnermi maleruagassatut ilusilersukkamik pioreersumik ABM-imillu (Agent-Baseret-Modeller) ataqatigiissilluni tunngavilerneqassaaq.

Atlantikup Avannaani piffimmi (2007-2012) Nunatta kitaata sineriaani qaleralinnik nalunaaqutsersukkanik aalisaqqitanik paasissutissartaannik tamakkiisuni imermik ilisimatusarnermi 3D-nngorlugu 20 kilometerimik isorartutigisumik assilianngortitsisumik (www.copernicus.eu) paasissutissaqarpoq.

Aalisakkat angalaarnerat ingerlaarnerallu sarfagussaaneri pissuserisartagaallu ilisimaneqartut najoqqutaralugit, sarfap sammivii sukkassusiilu, erngup qummut ammullu ingerlaarneri, annertuumik pinngorartitsiviit (ass. aporaaffiit timitallit), immap iterngisa pissutsii, kiassutsit/nillissutsit, immap naqqata immallu ikiaa ABM ikiortigalugu assilianngortinneqarsinnaapput.

Imermik ilisimatusarnermi pissutsit qanoq qalerallit angalaartarnerannut pingaaruteqartiginersoq paasinninnerunissaq suliniummi tapersiisoqassaaq.

 

Aqutsisoq:
Jakob Abermann

Sammivik suliffeqarfillu:
Pinngortitaq – Silap erngullu pissusii  / Asiaq

Qulequtaq:
Weather Data from Ship Observations in Nuup Kangerlua: Validation and Analysis

Allaatigisaq:
In this project, we aim to process, validate and analyse air temperature, air pressure and wind data which have been collected on a ship.

An Automatic Weather Station (AWS) specifically designed for atmospheric data collection from ships has been purchased, and is currently being installed on the ferry Marie Kartek which travels weekly between Nuuk and Kapisillit.

The data will be scientifically used and analysed to study the temperature, pressure and wind gradients in Nuup Kangerlua on a seasonal scale. In addition to the scientific use, the data will be directly displayed on the ship and provide the crew and the passengers with instantaneous weather information.

Finally, we want to train and educate local people (here the ship crew) and deepen their understanding in the fields of atmospheric data collection and meteorology.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Weather Data from Ship Observations in Godthåbsfjord: Validation and Analysis

 

Danskisuumiit kalaallisuunngortitsisoq:
Arnajaaq Lynge
Nunatsinni Ilisimatusarnermik Siunnersuisoqatigiit Allatseqarfianni allatsi