2015

Aningaasaliissut I

 

Aqutsisoq:
Kåre Hendriksen

Sammivik suliffillu:
Periusissiorneq (teknologii) / Center for Arktisk Teknologi

Qulequtaq:
Drivere og barrierer for erhvervsudvikling i yderdistrikter og mindre bosteder i Grønland – med Qaanaaq og Qeqertarsuaq som cases
(Kal.: Nunatsinni pigisani avinngarusimanerusuni najugaqarfinnilu minnerusuni inuussutissarsiornermik ineriartortitsinermik ingerlatsisut akimmiffiillu – Qaanaap Qeqertarsuarlu naammassiniagassatut)

Allaatigisaq:
Nunatsinni nassuerussutaavoq namminersorluni aningaasaqarneq aatsitassiornermit suliniutillu annertuunit tunngavilerneqarsinnaanngitsoq inuussutissarsiornermulli siammasinnerusumut siuarsaataalluni pitsanngorsaataasuni, ilaatigut sumiiffinni pinngortitamit pissarititanik naatsorsuutiginninnermi.

Sumiiffinni najugaqarfiit ataasiakkaat ineriartornerminni allanngoriartorsinnaassusaat ineriartornerminnilu allanngoriartorsinnaassusaannut ingerlariaasiisa sunneqatigiinneri pillugit ilisimasaqarnerorusulersitsivoq. Tamatumani sumiiffinni kingunerlutsitsinatik inuussutissarsiornermik ingerlasinnaasut suliniutit qanoq ataqatigiissaaneqarsinnaanersut qanorlu kalaallit sumiiffinni inuiaqatigiit pisinnaasaminnik inerisaasinnaanersut suliniutinullu taamaattunut akulerutsinniarneqarsinnaanersut. Sumiiffinnut attuumassuteqalertussamik inuussutissarnermik ineriartortitsineq pillugu ilisimasariaqalernissamut aqqutissiuussinissat anguniagaavoq. Ilisimatusarnermik suliniummi attaveqaqatigiinnut immikkut isiginninniarluni ingerlariaaseqartoq Qaasuitsup Kommuniaasimasoq suleqatigalugu ingerlanneqassooq Qaanaap Qeqertarsuullu pigisai malittariittut naammassiniagassatut atorlugit. Sumiiffinni, nunani immikkoortuni nunalu tamakkerlugu suliaqartut misissoqqissaarneqassapput sumiiffinni ineriartornerminni allanngoriartorsinnaassusaat periarfissaallu sammisat pisinnaasallu piumasarisaasut piumasarisaanngitsullu, suliffigilerlaat suliffitoqqallu, attuumassuteqarfiit attaveqaqatigiillu, periusissiornermik inooqatigiinnermillu inuiaqatigiit aaqqissorneqarnerat il. il.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Drivere og barrierer for erhvervsudvikling i yderdristrikter og mindre bosteder i Grønland – med Qaanaaq og Qeqertarsuaq som cases

 

Aqutsisoq:
Ole Geertz-Hansen

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Årsvariationen af inholdsstoffer i grønlandsk tang
(Kal.: Ukiup nikerarnerani qeqqussap imarisai)

Allaatigisaq:
Nunatsinni qeqqussanik katersinermik soqutigisaqarneruleriartupallanneqarpoq. Nunatsinni ilisimaneqarluartutut qeqqussat allamik sunnagit neriinnarneqarsinnaapput aammali nerisassianik tunisassiornermi, uumasut nerisassaattut naggorissaatissatullu atorneqarsinnaallutik. Ukiuni kingullernissaaq soqutigineqaleraluttuinnarpoq qeqqussat nukissiuutissatut atorneqarnissaat. Qeqqussat allanut atortussianngoraanni akigitinniagarlu anguneqarsinnaagaanni qeqqussap imarisai sorliit apeqqutaapput. Imai ilai piumaneqartuupput ilaali piumaneqaratik. Ukiup ingerlanerani imarisai allanngorartuupput issittumili pissutsit imaluunniit qeqqussat sorliit Nunatsinnut naleqqunnersut misissorneqarnikuunngillat.

Suliniummi uani ukiup ingerlanerani imarisaasa nikerarnerat katersisinnaanerit pingaarnersaat nalaani misissorneqarput qeqqussanillu katersinermik soqutigisalinnu tamanut misissukkat aaneqarsinnaasunngorneqassapput. Inernerittaaq issittumi qeqqussat assigiinngitsut tulluarsarsinnaaneri pillugit paasissutissanik peqalissaaq.

 

Aqutsisoq:
Rasmus Berg Hedeholm

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Grønlandshajens populationsstruktur
(Kal.: Eqalussuaqassutsip ilusaa)

Allaatigisaq:
Nunatta eqalussuaa Atlantikup Avannarlermiippoq uumasoqatigiiaanni pinngitsuugassatut, kiisortutut qullersatullu inissisimasoq. Taamaakkaluartoq eqalussuaqassutsip ilusaanik ilisimatusartoqarnikuunngilaq. Tamanna peqqutigalugu eqalussuaqassuseq annertuutut annikitsutulluunniit nalilerneqarniarsinnaanngilaq. Peqqutip assinga tunngavigalugu eqalussuaq pillugu aqutsiniarneq ajornakusoorpoq nierutaalluni aalisarneqarneqaqqilissagaluarpat.

Eqalussuaqassutsip ilusaa arnavissat inersimasut misissugassanik tigusiffigisanit atuilluni erseqqissarneqarnerusinnaavoq. Nunarsuarmi ikittuinnarni pisarineqartarput, ilaatigut Kujataani, kisianni misissugassat maannamuugallaq naammanngillat. Ilisimatusaatimi uani Nuup kujataani Kangerluarsussuarmi arnavissanit kinguaariiaassusaat pillugit misissugassartai katersorneqassapput. Nuup eqqaani aalisartut suleqatigalugit takutereerpaa aasaanerani arnavissat inersimasut takkuttartut. Ningittakkat eqalussuarniarnermut tulluarsakkat ulluni arfineq-pingasuni eqalussuarniutigikuttoorluassavagut. Amuukkat ataasiakkaat kinguaariiaanneri pillugit misissugassartaat tigusiffigeriarlugit avalatsinneqaqqittassapput.

  1. Nunatsinni Norgemilu arnavissat inersimasut kinguaariiaassutsimikku assigiinngillat?
  2. Atlantikup Avannaani eqalussuit kinguaariiaattut assigiinngillat?
  3. Nuup Kangerluarniittuaannartut ungasissumiillu (>100km/qaammatit) pulasartut kinguaariiaattut assigiinngillat?

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Grønlandshajens populationsstruktur

 

Aqutsisoq:
Tenna Kragh Boye

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Pukkelhvalernes slægtsforhold i Godthåbsfjorden, samt deres fødevalg
(Kal.: Nuup Kangerluarni qipoqqaat ilaqutariiaassusaat nerisaminnillu toqqagassaat)

Allaatigisaq:
Ersersinneqareerpoq Nuup Kangerluani qipoqqaat amerlasuut kangerlummut ukiut tulleriippassuit pulajartuartarnerat (Boye et al. 2010). Kingusinnerusukkut allaaserinarsimavoq assersuutigalugu kangerlummi tassanerpiaq qiporarniarneq kingunerlutsitsisinnaasoq ilaatigut takornariaqarnermi, qiporarniarnerup ilimanaateqartumik kingunerisinnaavaa arfernik takunnittarnerit akuttornissaat (Boye, et al, in press).

Uani suliniummi Kangerlunni qipoqqaat sananeqaataasa minnersaasunik immini uumasuseqartunik tigusinerit katersorneqassapput. Sananeqaataasa minnersaasunik immini uumasuseqartunik paasisat takutissavaa arferit kangerlunniittartut qanoq ilaqutariinnersut tamannalu najoqqutaralugu qanoq pulajuartuarnersut aalajangersarneqarsinnaanngussalluni.

Una arferni ataasiakkaani toqqagassatut nerisassaqarluartunut pulajuartuarneq ilaqutariinnermut atassuteqarnersoq paasisaqarnerulersitsissaaq.

Arferit sananeqaataasa minnersaasunik immini uumasuseqartunik tigusat atorlugit orsup seernartuanik (fedtsyre) misissueqqissaarnerit sananeqaatillu tunngaviusut allanngujaatsut atorlugit arferit suut nerisarneraat nerisarisaallu qanoq katitigaanersut paasineqarsinnaassapput.


Boye TB, Simon M and Madsen PT (2010) Habitat use of humpback whales in Gothaabsfiord, West Greenland, with implications for commercial exploitation. Journal of the Marine Biological Association of the United Kingdom 90: 1529-1538

Boye TK, Simon M and Witting L. In press. How may an annual removal of humpback whales from Godthaabsfiord, West Greenland, affect the within fiord sighting rate? Journal of the Marine Biological Association of the United Kingdom 90: 1529-1538

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Pukkelhvalernes slægtsforhold i Godthåbsfjorden, samt deres fødevalg

 

Aqutsisoq:
Rasmus Nygaard

Sammivik suliffillu:
Pinngortitalerineq / Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Ny laksebestande – Fase I
(Kal.: Kapisileqarfiit nutaat – Ersiut I)

Allaatigisaq:
Kapisillit nutaat – Ersiut I-imi Kapisillit kapisiliannik nunap timaani kuummiittuusartoq atorlugu Nunatta kuuini kapisileqarfiliortoqarsinnaanersoq misissorniarneqassaaq. Kapisillit Kuuani ilisimaneqartutut suffisartutuaavoq Atlantikup kapisilia (Salmo Salar) skællaks-imik kapisilik-milluunniit taaneqartartoq. Kapisilinnik inersimasunik takunnittoqarfiusartunik kapisileqarfiusuunngitsunilli aamma suffisarfiunngitsunik allanik kooqarpoq. Nalinginnaasumik Amerika Avannarlermi Europamilu kuunnut suffisarfiusartunut, kuussuarnut kuunnguanullu sanillersuullugit Nunatsinni kuuit nillertuupput, sivingapput naatsuullillu. Kapisillilli kuuata takutippaa Nunatsinni kapisilik suffisinnaasoq atugarisat eqqortut piuppata. Kapisillit kuua sooq taama immikkuullarissuteqartiginersoq suli iluamik ilisimaneqanngilaq. Ilimagineqarpoq Kapisillit kuuata kissassusaa immikkuullarissuseqartoq kapisilinnik suffisinnaanngortitsisumik ilimasunnerli periutsit nutaaliat atorlugit misissorneqarnikuunngilaq. Uani suliniummi Kapisillit kuuani kissassutsit immikkuullarinnersut imaluunniit Kapisillit kapisilii tunngavigalugit kitaani kuunni aalisakkanik kuummukaassilluni iliuusissaqarnissamik tunngavissaqarnersoq nalilerneqassapput.

 

Aqutsisoq:
Anne Kjerulf

Sammivik suliffillu:
Peqqisusilerineq – Statens Serum Institut

Qulequtaq:
En kortlægning af alle C difficile typer i Grønland med henblik på en fokuseret og målrettet infektionsforebyggende indsats
(Kal.: Nunatsinni akiuussinnaasoq C-nik assigiinngitsunik aseruunnaveersaartitsinissaq alaatsinaaffiginiarlugu anguniarlugulu erseqqissaaneq)

Allaatigisaq:
Anguniagaq: Nuna tamakkerlugu pinaveersaartitsinissamik kastsorsaanissamillu periusissiornissaq anguniarlugu naarluttarnernut atassuteqartuusoq Clostridium-imik akiuussinnaasumik (C. diffile) bakteriaqartarnerit suuneri, siaruaanneri tunillatsissinnaanermilu peqqutaasinnaasut immikkut isiginiarlugit ersarissaaneq.

Tunuliaqut: 2011-imiit 2012-imut C. difficile-qarnerup tallimariaammik qaffariarsimanera ilisimaneqarpoq, tamatumani C. difficile 027-ertut 45-t. Danmarkimit eqqunneqarlutik Nunatsinni tunillatsittoqarnerusarpoq, Nunatsinnili siaruaannera aamma ilisimaneqareerluni. Maannamuugallaq Nunarput tamakkerlugu allattorsimaffeqanngilaq – taamaammat C. difficile-mik aseruuttoortut amerlassusaat eqqortut ilisimaneqaratik.

Nunatsinni C. difficile-t assigiinngitsut tamaasa ersarissaraanni paasissutissanik ukununnga tapiisinnaassaaq:

  • Nunarput assigiinngitsunik allanillu immikkut ittunik ajornartorsiuteqarpoq
  • Siaruariaaseq
  • Tuniluussutaasinnaasut, soorlu akiuussutissamik atuineq, inuussutissarsiorneq, nerisassat nioqqutissat, suminngaanneerneq
  • Aseruuttoortitsinaveersaanermik suliniuteqarneq immikkut isiginninniarnerusoq toraagaqarnerusorlu ersarissaanerup tapissavaa.

 

Aqutsisoq:
Pia Snedker Bomann

Sammivik suliffillu:
Peqqinneq – Meeqqat nappaataannik immikkoortortaqarfik, Hvidovrep napparsimavia

Qulequtaq:
Uønskede graviditeter i Grønland. Karakteristika af abortsøgende kvinder i Nuuk 2012 og en opgørelse af præventions compliance.
(Kal.: Nunatsinni naartorusunnginnerit. Nuummi 2012-imi arnat peersiterusuttartut ilisarnaataat naartunaveersaateqartariaqarnerisalu inaarutaat)

Allaatigisaq:
Nunatsinni erninerit 2002-mi 940-usimapput peersitsinerillu 821-ullutik. Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup anguniagaraa peersitsisarnerit ukiut tallimat ingerlaneranni 50 %-imik appartinniarlugit. Suiaassutsimik ileqqut naartunaveersaarutinik pitsaasunik suliniuteqartoqarnikuuvoq immikkullu isiginninniarneq suli ingerlanneqarluni, tassani inaarusiami paasisaqartitsilaarpoq ukiut qulit qaangiunnerini qanoq maanna ittoqarnersoq. Suli manna tikillugu nunatsinni naartunernik pilersaarutaanngitsunut kissaataanngitsunullu naartunaveersaateqartariaqartarnerup akuerineqarnera amigarnera peqqutaanerpaasartoq erserpoq.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Præventionsvalg

 

Aqutsisoq:
Michael Lynge Pedersen

Sammivik suliffillu:
Peqqissusilerineq – Dronning Ingridip Peqqissaavia

Qulequtaq:
Graviditetsdiabetes i Grønland
(Kal: Nunatsinni naartunermit sukkortunngortarneq)

Allaatigisaq:
Naartunermi sukkulersimagaanni tassaavoq naartunermit sukkortunngorneq. Anaanaasut meeraasullu siunissaanni nappaat naartunerup sukkulerfiusup kinguninngua kinguningaatsiaanilu ajornartorsiuteqalernissaq qaffatsittarpaa. Erninerlioratarsinnaaneq, naarmiup toqoratarsinnaanera ullullu siulliit erniunermi napparsimariatarsinnaanera ilimanarnerulertarpoq. Anaanaasoq sukkortunngoriatarsinnaanera ilimanaateqarnerulertarpoq soorlu meeraq assinganik oqimaappallaaleriatarsinnaanera sukkortunngoratarsinnaaneralu ilimanaateqarnerulertartoq. Taamaasilluni kinguaariiaanni ingerlaqqittartunngorluni oqimaappallaaleriatarsinnaaneq sukkortunngoratarsinnaanerlu aallartittarpoq.

Timimik atuilluni sammisaqarnermi nerisaqarnermilu inooriaaseq pillugu siunnersuinermi katsorsaalluni kinguninngua kinguningaatsiaanilu aningoruminaatsunngortumik nappaateqaleriatarsinnaanermik ilimanaat annikillisarneqarsinnaavoq. Naartunermit sukkortunngorneq nalunnaateqartunik takussutissartaqarneq ajormat nappaammik suussusiliineq misissuinermi pisarpoq. 2008-mit misissuinerit takutippaat Nuummi misissuinerit sukumiivallaarsimanngitsut naartunermillu sukkortunngortartutut allattukkat ikittuusimallutik. Tamatuma kingorna naartunermit sukkortunngortarneq pillugu sammisaqarnerulersitsiniarluni suliniutit ingerlanneqalersimapput. Ullutsinni misissueriaatsit kinguneqarluartitsisarnersut ilisimaneqarneqanngillat soorluttaaq naartunermit sukkortunngortarneq taamaattoq. Taamaammat misissuinerup angungiaraa Nuummi naartunermit sukkortunngortarneq qanoq annertutigisumik takkuttarnersoq.

Nunatsinni sukkortunngornerup kinguninngua nappaammik ilakutaqalertarnerup inuiaallu peqqissutsimikkut siumungaaq isiginnilluni pingaaruteqassusaat naartunermik sukkortunngortarnermik pinaveersaartitsiniarluni suliniuteqarluarnerunissamik isiginninneruvoq.

Nalunaarusiaq:
Graviditetsdiabetes

 

 

Aningaasaliissut I

 

Aqutsisoq:
Jakob Abermann

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq – Asiaq

Qulequtaq:
Rock Glacier Occurrence in Godthåbsfjorden (Nuup Kangerlua)

Allaatigisaq:
Rock glaciers are permafrost features abundant in mountainous environments, and are characterized as ’steadily creeping perennially frozen and ice-rich debris on non-glaciered mountain slopes’. Previous studies investigated both the climate significance and the dynamics of rock in Greenland, however, there do not exist studies as far south as Nuup Kangerlua. We recently found evidence of a potentially active rock glacier near Nuuk, which would be around 250 km further south than previously suggested. With the proposed pilot study we will (I) confirm or reject current rock glacier occurrence in Nuup Kangerlua with innovative methods, (II) study their dynamic regime, and investigate the climatic boundary conditions necessary for rock glacier occurrence in the Sub-Arctic. The results will be relevant input to the Greenlandic society by assessing the current state of slope instabilities due to creeping permafrost and the baseline climate conditions that are necessary to sustain rock glaciers.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Rock Glacier Occurence in Nuup Kangerlua

 

Aqutsisoq:
Martin Emil Blicher

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq/ Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Initiating North Atlantic Benthos Monitoring (INAMon)
(Kal.: Atlantikup Avannarpasissuani Immap Naqqani Nakkutilliinissamik Aallarniineq (INAMon)

Allaatigisaq:
Suliniummi Initiating North Atlantic Benthos Monitoring (INAMon) ilisimasanik misilittakkanillu siammarteriviullualiornissaq, Nunani Avannarlerni/Atlantikup Avannarpasissuani ataatsimut immap naqqata uumassusillit assigiinngiiaassuseqartunik sumiissusersiornissamut nakkutilliinissamullu nuna tamakkerlugu aalisarnermik misissuinermut tunngatillugu allattuivissiornissaq anguniarneqarpoq. Nunatsinni aalisarnermik misissuinerni sulliveqarnermi peqataanermilu Atlantikup Avannarpasissuani ataatsimoorussilluni suliniuteqarnermi, ilisimasanik nalunaarsukkanillu tunngaviusunik sanillersuunneqarsinnaalluartunik aalisarnermi, pinngortamik avatangiisimillu Atlantikup Avannarpasissuani suliaqrnermi atugassanik isumannaarisoqassaaq.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
INAMon – Initiating North Atlantic Benthos Monitoring

 

Aqutsisoq:
Rasmus Berg Hedeholm

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq/ Pinngortitaleriffik

Qulequtaq:
Oprindelse af unge torsk
(Kal.: Saarulleeqqat kingoqqivii)

Allaatigisaq:
Nunatta saarullianik ilisimatusarnerit siuariangaatsiarnikuupput ukiuni kingullerni. Saarulliit ataasiakkaat saarulleqatigiiaannut sorlerninngaanneernerannik; sinersortuunerannik, avataatigoortuunerannik imaluunniit Tunuminngaannernerannik/Island-iminngaanneenerannik aalajangiisinnaaneq kinguaariiaannik misissuilluni periutsit nutaanerusut periarfissaalersinnikuuaat. Saarulliit uumassuseqartunik misissuinermit pisat suminngaanniit kingoqqisuunerinik misissuinissaq alloriarneq tulliuvoq. Sianiginngikkutsigu pisassiissutit ataavartitsisut pillugit siunnersuineq tunngavissaqarpianngilaq.

Suliniummi uani saarulleqassutsit sorliit uumassusilinnik misissuinerni sinersiortuni aalisarneqartarnersut qanorlu annertutigisumik aalisarisartakkanut tapeeqataasarnersut misissorneqassapput. Misissuinerit aalisakkanut marlunnik pingasunilluunniit ukiulinnik misissuiniarluni naatsorsuussaapput paasissutissartaalu siunissami qaninnermi aaneqariaannanngorlugit naatsorsuutigineqarput aalisarnermut saarulleqassutsimillu naliliiniarluni tunngaviliisuussanngorlutik. Saarulleqassutsinik ataasiakkaanik misissuinerit paasissutissanik tapeereerpata ullumikkut inernernut atassuteqartunut nalornineq annikillisarneqarsinnaanngussaaq. Kingunerissavaa sinersiortunik aalisarneq pillugu siunnersuilluarnerulernissamut alloriarneq.

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Oprindelse af unge torsk

 

Aqutsisoq:
Stefan Wacker / Jakob Abermann

Sammivik suliffillu:
Pinngortitaq – Asiaq

Qulequtaq:
Ocean-Atmosphere Coupling in the Inner Part of Godthåbsfjord (Kangersuneq)

Allaatigisaq:
In this interdisciplinary project, we plan to combine atmospheric and marine observations in order to setup an integrated study in Kangersuneq, close to the Greenland Ice Sheet. The main objectives of the project carried out by Asiaq and the Greenland Institute of Natural Resources (GINR) are to:

  • increase our understanding on the local climatology in the inlet system
  • study the coupling between atmospheric processes and the marine environment
  • construct a heat budget for the inlet
  • bridge the gap between the marine and atmospheric research in Greenland by strengthening the collaboration between the two corresponding Greenland research institutions.
  • publish the collected data and pictures on Asiaq’s web site, and provide the local community (fishermen, hunters, tourists etc.) with real-time information on weather and ice conditions in Kangersuneq.

Nalunaarusiaq:
Ocean-Atmosphere Cupling in the Inner Part of Godthåbsfjord

 

Aqutsisoq:
Gitte Trondheim

Sammivik suliffillu:
Inulerineq (Humaniora) – Inuiaat Piorsarsimassusaat Oqaluttuarisaanerallu / Ilisimatusarfik

Qulequtaq:
Population Dynamics in Greenland
(Kal.: Nunatsinni innuttaassuseqassutsip allanngorarnera – PDG)

Allaatigisaq:
PDG sumiiffinni kalaallit Kullorsuarmi naartuneq pillugu ilaqutariinnillu amerleriartarnermik paasinnittaasiannik, ilisimasaannik misilittagaannillu immikkut isiginnilluni ilisimatusarnermik ukiuni pingasuni suliniutaavoq. PDG nunat akorngini sammisaqarpoq arlalinnik, arlalinnit ataatsimoorussaavoq, periutsinik akulerussilluni ilisimatusarneruvoq aamma Ilisimatusarfik Montana State University-lu suleqatigiinneranni ilisimatusarneruvoq. Tunngaviit pingaarnerit PDG-mi pingasuupput:

Immikkoortoq 1: Isummersuutit paasinnittaatsillu ataasiakkaat misissorneqassapput uani, ilanngullugit ilaqutariit amerleriartarnerat pineqartillugu kalaallit arnat angutillu toqqaanerannut sunniuteqarnerpaasartut inooqatigiinnermi, piorsarsimassutsimi avatangiisimillu pissutsit.

Immikkoortoq 2: Avatangiisimut pissuserisartakkamullu tunngasut pissutsit naartunaveersaatinik atuinerup kinguneranullu sunniutaasinnaasut atortunillu taakkunannga atuerpianngitsitsisinnaalersitsisinnaanerat uani misissorneqassapput.

Immikkoortoq 3: Ilusiliinermut tunngavoq, ineriartornermut oqaluttuanillu pilersitsinermut, ilisimasanik saqqummeeriaatsitut, kingoqqisinnaanermi qinigassaasinnaasut pillugit sammisanik paasinnittaatsit.

Inaarutaasumik nalunaarusiaq:
Populationsdynamikker i Grønland: Et flersidigt og multimetodisk studie af graviditetsdynamik i Grønland
(Kal: Nunatsinni Innuttaassuseqassutsip Allanngorarnera: Nunatsinni naartusarnerup allanngorarneranik qassiinik sammiveqarluni arlalinnillu periuseqarluni ilisimatusarneq)

 

Aqutsisoq:
Klaus Georg Hansen

Sammivik suliffillu:
Inulerineq (Humaniora) / Inuiaqatigiilerineq – Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik / Namminersorlutik Oqartussat

Qulequtaq:
Forskellige diskursers, styreformers og legitimitetens betydning for den gradvist øgede demokratisering i Grønland, gennem de seneste 150 år
(Kal.:  Ukiuni kingullerni 150-imi Nunatsinni inuiaqatigiinni inuit amerlanerussuteqartut naalagaatillugit aqutseriaaseqariartuaarnerup malitsigiikkunnaarnernut assigiinngitsunut, aqutseriaatsinut inatsimmillu naapertuinermut pingaaruteqassusaa)

Allaatisigaq:
Ilisimatuutut allaatigisamik eqikkagaq Aalborg Universitet-ianut tunniunneqartoq septembarip arfineq-aappaani 2015-imi:

Kap. 2-mi siullermik qaqilerneqassapput ilisimatusarnermik ilisimatuutut allaatigisap tunngaviusumik inissisimanera. Jens Dahl-ip (1946-) inulerisup (antropolog) ilisimatusarsimasaa aallaavigalugu kalaallit inuiaqatigiivisa allanngorarnerannik misissueqqissaarneq allaatigisami ilisimatusaatitut anguniagaq inississorneqassaaq.

Ilisimatusarnermi anguniakkat aallaavigalugit kapitali 3-mi (Iluseq 2) allaatigisap immikkoortui arfineq-marluk ataqatigiinneri assilianngortinneqassapput. Iluseq malillugu sulinissamut isummiussaagallartut pingasut taakkunanilu ilisimalerusutatut apeqqutit paasisaqarfigerusutat nassuiarneqarneranut ilisimatuutut allaatigisamik qulequtsiilluni inississorneqassapput.

Sulinissamut isummiussaagallartut, ilisimalerusutat apeqqutit paasisaqarfigerusutallu nassuiaatigineqarnerat katillutik arfineq-marlunnik immikkoortortaqarput, kapitali 6-imiit 8-mut qulequttap pingaarnersaata misissueqqissaarinertai akerleriinnik katiterisut isummersuutinik nassuiaatit oqaatsillu isumaannik atorneqartunik erseqqissaaneq kapitalini naleqquttuni aallaqqaasiutitut aatsaat nittarsaanneqassapput.

Kapitali 4-mi periutsit immikkoortuni atorneqartut misissorneqassapput. ‘Mixed method’[1] ‘grounded theory’-p[2] iluanut toraarinnittoq ingerlatseriaatsinik atorneqartunik taaguusinissamik periusilerinermi killiliilluarnerpaapput.

Kapitali 5-imi Nunatta nunasiaanerata oqaluttuassartaa eqqartorneqarpoq. Aallaqqaasiutitut oqaluttuarisaanermik tamatumanngalu allaaserinnittarneq sanillersuilluni isiginnittaaseq erseqqersissarneqassaaq. Nunasiaataanermik nassuiaalluni allaatiginninneq toqqagaq tunngavigalugu najoqqutarigaanni Nunatta nunasiaatitut piffia 1721-miit aallartittoq suli danskit nunasiaataatut isigineqartussaavoq. Oqaatsit atorneqartut oqaluttuassartaat (il.il.) nassuiaasernerinik ataqatigiissitsilluni suliniuteqarnermilu (politisk) Nunatta nunasiaatitut piffiata oqaluttuarisaaneranik nassuiaanermi nunasiaanermi piffeqarfiit arfinillit immikkoortut suussuserneqarput. Piffeqarfiit taakku arfinillit qulequttamik akerleriinnik katiterilluni misissueqqissaarnernut nunasiaatitut oqaluttuarisaanermi tunngavittut innersuussipput. Nunasiaatitut piffeqarfiit pingasut akunnerminni ikaariarnerit immikkuullarissutut annertuutut atorunnaarsitsinertut suussuserneqarput. Atorunnaarnerit pineqarput 1832-mi, 1953-imi 1979-imilu.

Michael Focault-ip malitsigiikkunnaarnermik paasinnittaasia aallavigalugu kapitali 6-imi akerleriinnik katiterilluni malitsigiikkunnaarnernik piffimmut sumiiffimmullu atassuteqarnertutut paasinnilluni killiliinertalimmik misissueqqissaarneq imm. 1-imit 3-millu aallaaveqarpoq.

Misissueqqissaarnermi malitsigiikkunnaarnerit assigiinngequteqartut sisamat malitsigiikkunnaarnerillu pingasut ilisarnaatillit atorunnaarsitsisut suussuserneqarput. Atorunnaarsitsisuni taakkunani ataaseq sivisooq Europap naggueqatittalu akorngani malitsigiikkunnaarneq ataatsikkut pisoq Iluseq 2-mi D-p A-llu akornata saamiata tungaani erseqqissarneqarpoq. Malitsigiikkunnaarnerit atorunnaarsitsisut sinneri marluk piffinni assigiinngitsuni atorunnaarsinneqarput. Ataaseq 1830-kkunni pivoq Europami malitsigiikkunnaarnerusoq. Aappaa sivisooq nagguitta namminneq iluminni qanga malitsigiikkunnaarlutik atorunnaarsitsinerat aamma naggueqatitta Europalu akuukkatut malitsigiikkunnaarnerat. Atorunnaarsitsineq kalaallinik nalinginnaanngitsumik inooqatigiilersitsinikuuvoq inooqatigiinnilu kalaallit inuiaat ilaanni pakatsisinneqaqattaarnernik kinguneqartitseqataalluni. Ullutsinni inuiaqatigiittut unammillernangaatsiarpoq.

Kapitali 7-imi allaaserisat 2, 4-7 tunngavigalugit aqutseriaatsinik innuttaaqataassutsinillu akerleriinnik misissueqqissaarneq ingerlanneqassaaq. Aqutseriaatsit arfineq-marluk ukiuni 150-ini kingullerni assigiinngitsutigut sukarsuaasimasut misissoqqissaarneqassapput. Teokratii[3], xenokratii[4], meritokratii[5], teknokratii[6], autokratii[7], ochlokratii[8] aamma demokratii[9] pineqarput.

Iluseq 2-mi B C-llu akornanni atorunnaarsitsineq pivoq aqutseriaatsit annermik namminersortoqarfinni aqutseriaatsillu tunngavii assigiinngitsut innuttaaqataalluarnermut Nunatsinni demokratiimik ingerlatsinermut ullutsinni sunniuteqarmata. Taamaasilluni kalaallit demokratiiannik ilusilersuinerugallartoq hybrid-demokratiinngortuusivoq (kal.: demokrati akulerussaq).

Kapitali 8-mi allaaserisami 6-imi 7-imilu inatsisinngorsinnaanermik (legimititet) akerleriinnik katiterilluni misissueqqissaarneq ilanngunneqassaaq. Siullertut inatsisinngorsinnaaneq, taaneqartartoq inuiaat inatsisiliorsinnaanerat, misissueqqissaarinermi immikkut isiginiarneqassaaq, ilanngullugu inatsisinngortitsisinnaannginnermik (ikke-legimititet) misigisimasani inissisimaneq. Nunatsinnik aqutsinermi atorunnaarsitsinerit annertuut immikkuullarissut suussuserneqarsimasut pingasut kapitali 5-imi – 1832, 1953 aamma 1979 – sorlaqarfeqarput inatsisinngortitsisinnaanngitsunik assigiinngitsorujussuarnik, tulleriisikkaanni deligitimiteti[10], illegitimeteti[11] aamma ulegitimeteti[12]. Ingerlatsinermi pissaaneqartitsituaavoq kalaallit inuiattut inatsisinngortisisinnaanerminnik naliliinerat aqutsinermik atorunnaarsitsinermik annertuumik immikkut isigisariaqartumik sunniuneqarsimasoq 1979-imilu aqutsinermik atorunnaarsitsinermik kinguneqartitsisoq. Nunatsinni demokratiimik ingerlatsiartuaarnermik pissutaasut ilagaat.

Qulequttap inernilernani malitsigiikkunnaarnernik misissoqqissaakkanit aqutseriaatsillu akornanni assigiinngisitsilluni immikkoortitsineq tikkuarneqarpoq. Inerniliineq imaappoq nunasiaanerup ingerlanerni malitsigiikkunnaarnerit aqutseriaatsillu inuiaat inatsisinngortitsisinnaanerisigut takussuserneqartartut assigiinngitsunik aqqutissiuiuminaatsitsisunik nikerartunik pilersitsinikuusut.

Kalaallit inuiattut inatsisiliorsinnaanerannut suussusikkani atorunnaarsitsinerni annertuuni (1979) kingullerni pingasuni aalajangiisinnaasutut inissisimasimasutuaapput.

Annertussusiliilluni misissueqqissaarinertalerlugu pitsaassutsimik misissueqqissaarneq sanarfineqarsinnaalluarmat Nunatsinni ullutsinni pissutsinut peqqutaaqataasut malitsigiikkunnaarnerit aqutseriaatsillu assigiinngitsunut inuiaat ilanngunnerat kisitsisinngorlugit annertussusiliilluni misissuinermik periarfissiilluni siumut isiginnittumik kisitsisinngorlugu annertussusiliinissaq anguniarlugu ersersitsisoqarpoq.

[1] Mixed method: Periutsit akulerusimasut
[2] Grounded theory: Isummersuut paasissutissanik tunngavilik
[3] Teokratii: Palasitut Guuti imaluunniit upperisami naalagaq sinnerlugu inuiaqatigiinnik aqutseriaaseq
[4] Xenokratii: Allamiunik naalagaqarluni inuiaqatigiinnik aqutseriaaseq
[5] Meritokratii: Ilinniarsimasut, silassorissusillit naammassisimasaminnillu takutsitsisimasut suliniutilittut naalagaatillugit aqutseriaaseq
[6] Teknokratii: Periusissioriaatsimik ilisimasallit naalagaatillugit aqutseriaaseq
[7] Autokratii: Inuk ataaseq killeqanngitsumik naalagaatillugu aqutseriaaseq
[8] Ochlokratii: Inuiaqatigiit ataatsimut naalagaatillugit aqutseriaaseq
[9] Demokratii: Inuiaqatigiinni inuit amerlanerussuteqartut naalagaatillugit aqutseriaaseq
[10] Deligimiteti: Inatsisinngortitsisinnaajunnaaneq
[11] Illegitimeteti: Inatsisinngortitsisinnaanermik akerliuneq
[12] Ulegitimeteti: inatsisinngortinneqarsinnaaneq

Nalunaarusiaq inaarinertalik:
Forskellige diskursers, styreformers og legitimiteters betydning for den gradvist øgede demokratisering i Grønland, gennem de seneste 150 år

 

Akunniliulluni paasissutissiisoq / danskisuumiit kalaallisuunngortitsisoq:
Arnajaaq Lynge, MSSc